Kuinka kissanpennut kehittyvät ja millaista hoitoa pienet pennut tarvitsevat? Kun ymmärrät kissanpennun kehityksen eri vaiheet, tiedät mitä odottaa ja pystyt huomioimaan sen tarpeet.
Kissanpentu syntyy sokeana ja kuurona
Syntyessään kissanpentu on sokea ja kuuro. Silloin se aistii maailmaa täysin kosketuksen ja hajuaistin kautta. Jo vastasyntyneen kissan hajuaisti on hyvin kehittynyt ja auttaa kissanpentua löytämään emon ja sen nisät sekä toiset pennut.
Kun kissanpennun silmät aukeavat ja kuulo paranee, se alkaa vähitellen tutkimaan ympäristöään. Kissanpentu alkaa kuulla viiden päivän ikäisenä. Kissanpentu kehittyy ensimmäisten viikkojen aikana todella nopeasti. Kuukauden ikäinen pentu on ihmisvuosiin verrattuna noin vuoden ikäinen. Kun kissanpentu saavuttaa luovutusiän ja on valmis muuttamaan uuteen kotiin, sen ikä on ihmisvuosissa noin viisi.
Lue lisää siitä, mikä on kissanpennun ikä ihmisvuosissa eri ikäisenä.
Kissanpentu leipoo emon mahaa, kun se haluaa maitoa
Kissanpentu leipoo tassuillaan emon mahaa silloin, kun se haluaa päästä imemään maitoa. Leipominen myös auttaa maidon erittymistä. Kun kissanpentu kasvaa, tassuilla leipominen tuo sille yhä mielihyvää ja saa sen olon tuntumaan turvalliselta. Siksi kissanpentu leipoo usein myös omistajaansa.
Herkkyyskaudella pentu tottuu uusiin asioihin
Herkkyyskauden aikana kissanpentu tottuu parhaiten uusiin asioihin, kuten imuroinnin, pesukoneen ja ovikellon ääniin sekä pieniin lapsiin ja koiriin. Parhaiten kissat tottuvat käsittelyyn, ihmisiin ja muihin eläimiin 2–7 viikon iässä. Silloin pentu on vastaanottavaisin uusiin asioihin.
Luovutusikä taas on 14 viikkoa. Silti kissanpennun kanssa kannattaa heti jatkaa uusiin tilanteisiin tutustumista aktiivisesti uuteen kotiin muuton jälkeenkin.
Kissanpentu kannattaa hankkia sellaiselta kasvattajalta, joka on totuttanut kissaa monipuolisesti eri asioihin. Jos siis omassa kodissa kissanpennun seurana on koira tai pieniä lapsia, olisi pennun hyvä tottua niihin jo kasvattajan luona.
Luovutusikään mennessä kissanpentu on saanut viettää tarpeeksi aikaa emonsa ja sisarustensa kanssa. Se on oppinut tulkitsemaan muiden kissojen elekieltä ja oppinut kissana elämisen taidon.
Kissanpennun maitohampaat vaihtuvat
Kissanpentu syntyy ilman hampaita samalla tavalla kuin ihmiset ja koirat. Ensimmäiset maitohampaat puhkeavat yleensä noin kolmen viikon iässä ja viimeistään puolen vuoden ikään mennessä ne ovat vaihtuneet pysyviksi hampaiksi.
Hampaiden vaihtumisen aikaan kissanpentu saattaa etsiä mahdollisuuksia käyttää hampaitaan ja pureskella tavaroita. Sille kannattaakin siis tarjota luvallista pureskeltavaa, kuten erilaisia leluja ja järsittäviä herkkuja.
Kissanpentu kaipaa lyhyitä leikkihetkiä usein
Luonnossa kissat saalistavat tavallisesti 10–20 hiirtä päivässä. Siksi kissanpennulle on tärkeää, että se pääsee leikkimään metsästysleikkejä. Vaaniminen, syöksyminen, jahtaaminen ja kiinni nappaaminen kuuluvat kaikki saalistamiseen. Kun kissanpennun kanssa leikkii, siihen kannattaa yhdistää kaikkia saalistukseen kuuluvia vaiheita. Leikkihetkiä voi olla päivän aikana usein, mutta niiden ei tarvitse kestää kerrallaan muutamaa minuuttia pidempään.
Kissanpentua voi aktivoida ruoalla
Kissanpentu tarvitsee ruokaa monta kertaa päivässä. Kissalle on luonnollista syödä monta pientä ateriaa päivässä. Tämä jäljittelee sitä, että kissa saalistaisi yhden hiiren kerrallaan.
Kissanpennulle voi jättää osan ruoasta itse löydettäväksi ja metsästettäväksi. Esimerkiksi osan kuivaruoasta voi ripotella asuntoon kissan löydettäväksi tai laittaa jonkin aktiivisuuspelin sisään. Näin kissanpentu voi itse säädellä, milloin haluaa syödä lisää ja joutuu näkemään vaivaa ruoan saamiseksi. Silloin täytyy kuitenkin varmistaa, ettei käytetty aktiivisuus peli ole kissanpennulle liian vaikea.
Lue lisää siitä, miten aktivoida kissanpentuasi ruoan avulla.
Raapimalla kissanpentu merkkaa reviiriään
Kissanpennuilla on luontainen tarve raapia. Pystysuorien pintojen raapiminen jättää sekä tassuferomonien hajujäljen että näkyvän raapimisjäljen reviirin merkiksi. Siksi kotiin kannattaakin järjestää kissaa varten useita sallittuja raapimispaikkoja. Tarkoitukseen sopivat erilaiset raapimapuut ja –alustat.
Yleisen harhaluulon vastaisesti kissan ei teroita kynsiään eikä raapimisella ole mitään tekemistä kynsien hoidon kanssa. Kissanpentu kannattaakin totuttaa kynsien leikkaamiseen. Erityisesti takatassujen kynnet kaipaavat usein leikkaamista, sillä ne eivät kulu yhtä helposti kuin etutassujen kynnet, kun kissa kiipeilee ja leikkii.
Kissa ei pidä voimakkaista hajusteista
Hajut ovat kissalle tärkeitä. Kissanpentu merkkaa ympäristöään puskemalla, jolloin suupielissä olevista rauhasista jää hajumerkki. Tavaroiden lisäksi kissan puskee ja merkkaa ihmisiä. Se on kissanpennun tapa ilmaista, että se hyväksyy sinut ja pitää sinua omanaan.
Myös raapiminen on vapauttaa tassujen anturoiden välissä olevista rauhasista kissanpennun omaa hajua.
Koska kissat käyttävät hajuja viestimiseen, ei kotiin kannata hankkia esimerkiksi hajustettua kissanhiekkaa. Pahimmassa tapauksessa hajustettu kissanhiekka saa pennun välttelemään hiekkalaatikon käyttämistä, kun se kuormittaa liikaa herkkää hajuaistia.
Kissanpentu nukkuu paljon
Aikuiset kissat nukkuvat yleensä vähintään 15 tuntia vuorokaudesta, jotkin nukkuvat jopa 20 tuntia. Kissanpennut tarvitsevat aikuisia kissoja enemmän unta ja väsyvät vielä helposti leikkimisestä. Kun kissanpentu on hereillä, se on kuitenkin täynnä energiaa ja puuhailee aktiivisesti. Lue lisää kissan unentarpeesta tästä.
Kissanpentu nauttii ulkoilusta
Kissanpennun voi totuttaa käyttämään valjaita, jotta sen kanssa voi ulkoilla kaupungissakin turvallisesti ja sille voi opettaa erilaisia temppuja. Kissanpennun kouluttamisessa on erityisen tärkeää, että löytää jurri omalle kissalle mieleisen palkkion. Yleensä se on jokin herkku.
Ulkona kissa pääsee haistelemaan uusia hajuja ja temppujen tekeminen taas on hyvä tapa tarjota kissalle mieltä haastavaa tekemistä ja vahvistaa ihmisen ja kissan sidettä.
Kumpaakaan aktiviteettiä ei siis tarvitse jättää vain koiranomistajille.
