Muihin eläimiin verrattuna kissat tarvitsevat paljon unta. Kissat nukkuvat yleensä vähintään 15 tuntia vuorokaudessa. Jotkin kissat voivat kuitenkin olla unessa jopa 20 tuntia vuorokaudesta.
Kissan unentarve vaihtelee yksilöllisesti. Uni on kissan tapa palautua. Luonnossa lepo on ollut kissalle erityisen tärkeää saalistusretkien välissä, sillä väijyminen, nopeat spurtit ja saaliin kanssa painiminen kuluttavat paljon energiaa. Vaikka sisäkissat saavat ruokansa näkemättä vaivaa, ne tarvitsevat silti yhtä paljon unta kuin villit sukulaisensa.
Kissan unirytmi eroaa ihmisen luonnollisesta unirytmistä, ja ne nukkuvat lukuisia lyhyitä jaksoja sekä päivisin että öisin pitkän yhtenäisen unen sijaan. Kissat ovat aktiivisimmillaan auringon laskun ja nousun aikaan.
Kissat ovat todellisia nukkumisen mestareita, sillä ne saattavat nukahtaa myös istuessaan. Silloin niiden lihakset jäykistyvät niin, että ne pysyvät pystyssä. Näin kissat ovat valmiita reagoimaan ympäristöönsä heti havahduttuaan.
Kissan uni saattaa usein olla kevyempää, kuin miltä se ihmiselle vaikuttaa. Kissat kuuntelevat tarkasti ympäristöään myös silloin, kun ne usein vaikuttavat nukkuvan sikeästi.
Kissalle sopiva nukkumispaikka
Mukavuutta arvostavina eläiminä kissat viihtyvät lämpimissä ja mukavissa paikoissa. Siksi kissat hakeutuvat usein loikoilemaan aurinkoon tai esimerkiksi pattereiden lähelle. Monet kissat rakastavat pahvilaatikoita niiden antaman suoja ja hyvän lämmöneristyksen takia. Myös ihmisen syli on monille seurallisille kissoille mieleinen nukkumispaikka juuri lämpöisyyden vuoksi. Lisäksi sylissä nukkuminen on yksi kissan tavoista osoittaa, että se luottaa sylin tarjoavaan ihmiseen.
Kissat tuntevat olonsa turvalliseksi korkeissa paikoissa, joista ne voivat halutessaan helposti tarkkailla ympäristöään. Siksi kissat mielellään myös nukkuvat korkeissa paikoissa.
Muutos nukkumisessa voi kertoa sairaudesta tai tylsistymisestä
Vaikka kissat nukkuvat suurimman osan päivästä, lisääntynyt unentarve voi kertoa myös jostakin sairaudesta. Kissat ovat taitavia piilottamaan kipunsa, joten omistajat tulkitsevat muuttuneen käytöksen usein vanhenemiseen liittyväksi väsymykseksi.
Vanhallakin kissalla lisääntynyt nukkuminen ja omiin oloihin vetäytyminen voivat olla oire piilevästä kivusta. Kissa kannattaa tuoda eläinlääkärin tarkastettavaksi, jos se ilman ilmeistä syytä alkaa nukkua selkeästi aikaisempaa enemmän.
Vaihtoehtoisesti lisääntynyt nukkuminen voi kertoa myös kissan tylsistymisestä. Tarjoa siis kissalle tarpeeksi virikkeitä, ja aktivoi sitä liikkumaan ja käyttämään aivojaan. Sisäkissat ovat mieleltään saalistajia, joten ne innostuvat leikeistä, joihin kuuluu vaanimista, hyökkäämistä ja jahtaamista. Leikin ei tarvitse kestää kerrallaan muutamaa minuuttia pidempään, mutta leikkihetkiä kannattaa olla usein. Luonnossa kissa saa kiinni noin 10—20 pientä saaliseläintä vuorokauden aikana, ja leikin tulisi jäljitellä näitä saalistuspyrähdyksiä.
Aktivoinniksi voi kokeilla myös ruoan piilottamista kodin eri paikkoihin, sillä luonnossa kissa joutuu tehdä töitä saaliin saamiseksi. Ne ovat tottuneet syömään monta pientä ateriaa päivässä.
