Bordercollie juoksee niityllä
Kirjoittaja
Omaeläinklinikka

Ulostetutkimus auttaa välttämään turhaa madottamista

Artikkelin sisältö

Aikuisten koirien ja kissojen loishäädön on suositeltavaa perustua tutkittuihin ulosnäytteisiin. Kun loishäädön tarve varmistetaan ulostetutkimuksella, voidaan välttää turhaa lääkitsemistä, ja estää mahdollisen lääkeresistenssin kehittymistä.

Eläinlääkäri selvittää koiran tai kissan sopivan ulostetutkimusten tai madotuslääkityksen tiheyden haastattelemalla lemmikinomistajaa. Eläimen riski saada sisäloisia riippuu sen elintavoista ja elinympäristöstä.

Koirilla sisäloisten riski kasvaa, jos koira matkustelee paljon tai viettää paljon aikaa paikoissa, joissa on paljon koiria. Vapaana ulkoilevat ja metsästävät kissat taas ovat sisäkissoja suuremassa riskissä saada loisia.

Koira tai kissa voi saada sisäloisia suun kautta vedestä, maasta, ulosteista, raasta lihasta tai kalasta tai tartuntana muilta eläimiltä. Tutkimusten mukaan monet loistartunnan saaneet koirat ovat syöneet ulostetta tai maata. Usein tartunnan saaneet koirat ovat myös ulkoilleet vapaana.

Tartuntariskiä vähenee, kun koiranomistajat keräävät ulosteet huolellisesti. Erityisen tärkeää tämä on alueilla, joilla liikkuu paljon koiria.

Pienet pennut eivät tarvitse ulostetutkimuksia

Pennut voivat saada tartunnan emältään jo istukan tai imetyksen välityksellä. Suolistoloisten aiheuttamat oireet voivat olla pennuille jopa hengenvaarallisia, minkä vuoksi pennut madotetaan ilman erillisiä ulostetutkimuksia. Lisäksi pennuille suositellaan loishäätöä aina 1-2 viikkoa ennen rokotusta. Näin mahdolliset loiset eivät heikennä rokotuksen tehoa.

Koiranpennun ja sen emän madotus aloitetaan, kun pennut ovat kahden viikon ikäisiä ja sitä jatketaan 10 viikon ikään asti. Pennut madotetaan kahden viikon välein. Jos kasvattaja on madottanut koiranpennun suositusten mukaisesti, 12 ja 16 viikon ikäisille pennuille suositellaan ulostetutkimusta ennen rokotuksia.

Kissanpennun ja sen emän madotus taas aloitetaan kolmen viikon iässä ja sitä jatketaan kahden viikon välein 16 viikon ikään asti. Kissanpennun madotusta on suositeltavaa jatkaa ilman ulostetutkimuksia, jos sen emä liikkuu vapaana ulkona eikä sen madotuksesta ole tietoa. Silloin kissanpentua madotetaan 16 viikon iän jälkeen kuukausittain aina puolen vuoden ikään asti. Tämän jälkeen kissa on tarpeen madottaa vain ulostetutkimuksien tulosten perusteella.

Oireettoman koiran tai kissan ulostetutkimukset

Sisäloiset ovat suhteellisen harvinaisia, joten turhaa lääkitsemistä tulee välttää, jos aikuinen koira tai kissa ei matkustele ulkomailla tai syö raakaa lihaa, kalaa tai jyrsijöitä. Rutiininomaisen madottamisen sijaan aikuinen koira tai kissa kannattaa tuoda vuosittain ulostetutkimuksiin, joissa eläinlääkäri voi selvittää madotuksen tarpeen.

Matkusteleva tai raakaruokaa syövä lemmikki kannattaa tuoda ulostetutkimuksiin muutaman kuukauden välein.

Ulostetutkimuksella on mahdollista selvittää, mikä loinen koiralla tai kissalla on. Näin eläimelle voidaan antaa juuri kyseiseen loiseen tehoava lääkitys, jolloin hoito on rutiininomaista madottamista tehokkaampaa.

Ulostenäytteen ottaminen

Tutkimusta varten ulostetta tarvitaan noin peukalon kokoinen määrä eli viisi grammaa. Vältä maahan osuneiden ulosteiden osien keräämistä ja ota uloste talteen, kun se on vielä tuoretta.

Ulostenäyte kerätään eläinlääkäriasemalta saavaan puhtaaseen näytteenottopurkkiin. Vaihtoehtoisesti näytteet voi kerätä myös muuhun puhtaaseen muovipurkkiin. Säilytä ulostenäyte jääkaappilämpötilassa ennen sen tuomista eläinlääkäriasemalle.

Koiran sisäloiset

Suomessa yleisimpiä koiran suolistoloisia ovat koiran suolinkainen (Toxocara canis) ja hakamato (Uncinaria senocephala), joita molempia esiintyy noin kolmella prosentilla koirista. Suolinkaiset ja hakamadot ovat sukkulamatoja.

Koirilla esiintyy myös heisimatoja, mutta niiden esiintyvyyttä ei tunneta tarkasti. Muista koiran suolistoloisista Suomessa esiintyy alkueläin giardiaa.

Uusin Suomessa havaittu sisäloinen on koiran kielimato (Linguatula serrata), joka asettuu koiran nenäonteloon. Nimestään huolimatta kyseessä on kuitenkin äyriäinen. Lue lisää koiran kielimadosta tästä.

Lue lisää koiran suolistoloisista tästä.

Kissan sisäloiset

Suomessa kissan yleisimpiä sisäloisia ovat kissan suolinkainen (Toxocara cati) sekä kissan heisimato (Taenia taeniaformis). Kissoilla esiintyy myös giardia-suolistoloisia (Giardia duodenalis), jotka ovat mikroskooppisen pieniä alkueläimiä.

Suolinkaiset ovat tavallisempia ulkoilevilla kissoilla verrattuna kaupungissa asuviin sisäkissoihin. Ulostetutkimus on kuitenkin tärkeää tehdä säännöllisesti myös oireettomille kissoille. Joissakin tapauksissa suolistoloisia voi nähdä kissan ulosteessa tai oksennuksessa. Lue lisää kissan suolistoloisista tästä.

Samankaltaisia artikkeleita

Koira makaa lattialla silmät kiinni ja pitää päätään etutassujen välissä
Koiran dementia – Tunnista oireet

Onko koirasi käytös muuttunut vanhuuden myötä? Seniorikoira odottaa oven avautumista saranan puolella, jää toistuvasti tuijottamaan seinään tai vaeltaa ympäriinsä ilman päämäärää. Se saattaa myös jäädä

Lue lisää »

Varaa aika

Huomaathan, että kaikki aikamme eivät ole varattavissa nettiajanvarauksessa. Jos et löydä tarvitsemaasi palvelua, ole hyvä ja ota yhteyttä klinikkaan.