Ikääntyvän kissan käytös yleensä rauhoittuu nuoren ja aikuisen kissan käytökseen verrattuna. Jotkin seniorikissat voivat kuitenkin eksyä tutuissa paikoissa, vaeltaa ilman päämäärää tai jäädä tuijottamaan esineitä. Nämä muutokset voivat olla oireita kognitiivisesta dysfunktiosta, jota kutsutaan myös kissan dementiaksi.
Kotikissat elävät yhä pidempään eivätkä yli 15-vuotiaat kissavanhukset ole enää harvinainen näky. Kissojen pidentynyt elinikä tarkoittaa kuitenkin sitä, että ikääntymiseen liittyvät sairaudet ja vaivat ovat lisääntyneet.
Fyysisten sairauksien lisäksi seniorikissoille on tavallista, että niiden muisti ja muut kognitiiviset taidot heikkenevät. Tällöin puhutaan kissan dementiasta. Oireet muistuttavat ihmisten sairastaman Alzheimerin taudin oireita, josta nimitys kissan dementia tulee. Sairautta voidaan kutsua myös nimellä kognitiivinen dysfunktio (feline cognitive dysfunction).
Kissan dementia diagnosoidaan yleensä kissoilla, jotka ovat yli kymmenenvuotiaita.
Kissan dementia: oireet
Kissan dementia vaikuttaa muistiin, oppimiseen ja tilalliseen hahmottamiseen, mikä muuttaa kissan käytöstä. Lisäksi myös kissojen kyky tulkita näkö- ja kuulohavaintoja heikkenee sairauden edetessä.
Yleisimmät kissan dementiaan liittyvät käytöksen muutokset:
- Kissa eksyy tuttuihin paikkoihin ja on hämmentynyt siitä, missä on. Se saattaa jäädä seisomaan huoneen nurkkaan ja unohtaa, kuinka sieltä pääsee pois. Kissa saattaa myös unohtaa, missä sen hiekkalaatikko tai vesikuppi on.
- Kissa jää tuijottamaan seinään tai tyhjyyteen pitkiksi ajoiksi.
- Kissa vaeltaa ympäriinsä ilman päämäärää.
- Kissan käytös tuttujen ihmisten ja eläinten kanssa muuttuu. Siitä saattaa tulla aikaisempaa paljon hellyydenkipeämpi tai vaihtoehtoisesti se voi käyttäytyä aggressiivisesti ilman ilmeistä syytä.
- Kissa ei ole kiinnostunut leikkimisestä.
- Kissa unohtaa aiemmin oppimiaan taitoja, kuten temppuja ja käskyjä. Se saattaa myös unohtaa hiekkalaatikolla käymisen taidon, jolloin ennen sisäsiisti kissa voi alkaa virtsaamaan vääriin paikkoihin.
- Kissa saattaa unohtaa ruoka-ajan, vaikka on aikaisemmin ollut pyytämässä ruokaa heti ruoka-ajan lähestyessä.
- Kissan uni-valverytmi muuttuu. Dementiaa sairastavat kissat mouruavat usein öisin kovaan ääneen ilman järkevää syytä.
- Vähentynyt ruokahalu.
- Kissa laiminlyö turkkinsa puhdistamisen.
Kissan dementia: diagnoosi
Monet muut seniorikissoille yleiset sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta, voivat aiheuttaa samoja tai hyvin samankaltaisia oireita, kuin kissan dementia. Siksi dementian diagnosointi alkaa poissulkemalla muiden sairauksien mahdollisuus.
Tuo kissasi eläinlääkärin tarkistettavaksi heti, jos huomaat muutoksia käytöksessä. Vaikka kissan oireet menisivät yhteen dementian oireiden kanssa, taustalla voi olla myös jokin muu hoidettavissa oleva sairaus.
Eläinlääkäri diagnosoi kissan dementian käytösoireiden perusteella, mutta vasta sitten, jos muutoksille ei löydy muuta fyysistä selitystä.
Arviolta yli puolella 11–15-vuotiaista kissoista on jonkinlaisia dementiaoireita. Tätä vanhemmista kissoista jo yli 80 prosentilla on dementiaoireita.
Kissan dementia: hoito
Kissan dementia on etenevä tauti, johon ei ole parannuskeinoa. Sairauden oireisiin ei ole Suomessa kissoille rekisteröityä lääkettä, mutta eläinlääkäri voi kokeilla ihmisten hoitoon tarkoitettua valmistetta.
Kissan elämää voi helpottaa muuttamalla ympäristöä sopimaan seniorikissan muuttuneisiin tarpeisiin. Myös ruokavaliota voi muuttaa niin, että se sisältää paljon antioksidantteja ja muita kissan tarvitsemia ravintoaineita.
Tarjoa kissalle runsaasti erilaisia virikkeitä, jotka auttavat sen mieltä pysymään virkeänä. Ympäristöä kannattaa muuttaa vähitellen, jotta kissa ei hämmenny tai stressaannu.
Selkeät rutiinit auttavat kissaa hahmottamaan, mitä tapahtuu seuraavaksi. Jos kissan dementia on jo hyvin vakava, muutoksien tekeminen tavallisiin rutiineihin kuitenkin vain hankaloittaa kissan oloa.
Seuraavat virikkeet auttavat dementiaa sairastavaa kissaa pärjäämään:
- Leikitä kissaa usein ja jätä sille leluja omatoimiseen leikkimiseen.
- Jos kissasi nauttii ihmisen seurasta, vietä sen kanssa mahdollisimman paljon aikaa.
- Varmista, että kissalla on kotona erilaisia piilopaikkoja ja korkeita tähystelypaikkoja. Seniorikissa saattaa tarvita ramppeja tai lisätasoja korkeammille paikoille pääsemiseksi, jos sen liikkuminen on vaikeaa esimerkiksi nivelrikon takia.
- Hyödynnä erilaisia ruokintapelejä. Niiden avulla kissa joutuu näkemään vaivaa ruoan saamiseksi, joten ruokintakin muuttuu helposti aktivointihetkeksi. Katso ideoita ruokintapelien rakentamiseen tästä.
