kissan kilpirauhasen liikatoiminta
Kirjoittaja
Omaeläinklinikka

Kissan kilpirauhasen liikatoiminta

Artikkelin sisältö

Kissan kilpirauhasen liikatoiminta eli hypertyreoosi on seurausta liiallisesta kilpirauhashormonien tuotannosta, joka johtaa kiihtyneeseen aineenvaihduntaan. Sairaus puhkeaa tavallisesti keski-ikäisille ja vanhemmille kissoille. Liiallisen hormonituotannon taustalla on tyypillisimmin hyvänlaatuinen rauhaskasvain, pahanlaatuset kasvaimet ovat harvinaisia.

Kissan kilpirauhasen liikatoiminta: oireet

Hypertyreoosin oireet ovat hyvin vaihtelevia ja moninaisia. Kilpirauhasen liikatoiminta kiihdyttää kissoilla sekä aineenvaihduntaa että vaikuttaa käyttäytymiseen. Hypertyreoosia sairastava kissa onkin yleensä pirteä ja jopa yliaktiivinen ja saattaa nuolla itseään jatkuvasti. Jatkuva nuoleminen voi ohentaa turkkia ja turkki saattaa alkaa näyttää nuolemisesta huolimatta huonosti hoidetulta. Toiset kissat lakkaavat puolestaan hoitamasta turkkiaan kokonaan. Kissa saattaa myös olla hermostuneen oloinen ja kissan stressinsietokyky voi olla alentunut. Käsittely voi siitä syystä aiheuttaa kissalle paniikkireaktioita, läähätystä tai jopa hengitysvaikeuksia.

Aineenvaihdunnan kiihtymisen vuoksi ruokahalu usein lisääntyy ja kissa saattaa alkaa juomaan ja pissaamaan paljon. Lisääntyneestä ruokahalusta huolimatta kissa saattaa laihtua hiljalleen. Osalla hypertyreoosikissoista esiintyy myös ripulia tai uloste on muutoin normaalia löysempää ja pahalta haisevaa. Taudinkuvaan voi kuulua lisäksi heikentynyt lämmönsietokyky, joten kissa hakeutuu mielellään viileään. Hoitamattomana hypertyreoosi voi johtaa sydänlihassairauteen, hypertrofiseen kardiomyopatiaan, jonka seurauksena voi kehittyä sydämen vajaatoiminta.

Kissan kilpirauhasen liikatoiminta: diagnosointi

Kilpirauhasen liikatoiminnan diagnosointi perustuu kissan kliinisiin oireisiin sekä laboratoriotutkimuksiin. Yleistutkimuksessa voidaan melko usein tunnustelemalla todeta suurentunut kilpirauhanen, mutta aina kilpirauhanen ei ole havaittavasti suurentunut. Diagnoosi varmistetaan verinäytteistä tutkittavan seerumin kilpirauhashormoni (tyroksiini) pitoisuuden avulla. Lisäksi mahdollisesti suurentunut kilpirauhanen ja sen sijainti voidaan varmistaa tarvittaessa skintigrafiatutkimuksen avulla. Tutkimuksessa kissalle suonensisäisesti annettu radioaktiivinen merkkiaine kulkeutuu kilpirauhaseen, jolloin kilpirauhanen saadaan kuvannettua. Skintigrafia on hyvä suorittaa kirurgiseen hoitovaihtoehtoon päädyttäessä muuttuneen kilpirauhasen sijainnin ja koon määrittämiseksi.

Kissan kilpirauhasen liikatoiminta: hoito ja ennuste

Suositeltavina hoitovaihtoehtoina ovat lääkehoito, radiojodihoito tai kirurginen hoito. Myös erikoisruokavalio voi joissain tapauksissa auttaa sairauden hallinnassa. Kirurginen hoito on parantava, mutta kissan huono yleiskunto tai liitännäissairaudet saattavat estää leikkauksen. Myös radiojodihoidon edellytyksenä on, että kissa on riittävän hyväkuntoinen. Tämän vuoksi useimmiten päädytäänkin lääkkeelliseen hoitoon, joka on elinikäinen. Taudin hoito vaatii tällöin myös säännöllistä seurantaa (3-6 kk välein), jotta hoidon tehoa ja lääkkeen annostasoa voidaan arvioida ja säätää sopivaksi.

Lääkitys estää kilpirauhashormonien synteesiä. Lääkkeen sivuvaikutuksina voi esiintyä oksentelua, ruokahaluttomuutta ja voimattomuutta. Useimmiten sivuvaikutukset ovat ohimeneviä ja ilmenevät ensimmäisen kahden viikon kuluessa lääkityksen aloittamisesta. Noin 10 %:lla potilaista lääkitys saatetaan joutua lopettamaan merkittävien sivuvaikutusten vuoksi.

Hypertyreoosia sairastavan kissan vointi paranee usein nopeasti lääkityksen aloittamisen jälkeen ja keskimääräinen elinikä hoitotasapainossa olevilla kissoilla on hoidon aloittamisen jälkeen noin kaksi vuotta. Ennusteeseen vaikuttavat kuitenkin myös kissan yleiskunto, ikä sekä mahdolliset muut samanaikaiset sairaudet.

Samankaltaisia artikkeleita

Oranssi kissa nukkuu pöydällä aurinkoisessa kohdassa
Kissan unentarve

Muihin eläimiin verrattuna kissat tarvitsevat paljon unta. Kissat nukkuvat yleensä vähintään 15 tuntia vuorokaudessa. Jotkin kissat voivat kuitenkin olla unessa jopa 20 tuntia vuorokaudesta. Kissan

Lue lisää »
Kissa makaa sängyllä
Kissaflunssa

Kissaflunssalla tarkoitetaan eri virusten ja bakteerien aiheuttamia kissan flunssaoireita. Voimassa oleva rokotus ehkäisee oireiden saamista ja vähentää todennäköisyyttä, että kissa levittäisi tautia eteenpäin. Kissaflunssaa aiheuttavat

Lue lisää »
Oranssi kissa makaa nurmikolla ja katsoo kameraan
Kissan sirutus

Mitä mikrosiru hyödyttää? Suomessa hylätään Suomen eläinsuojelu SEY:n arvion mukaan vähintään 20 000 kissaa vuodessa, minkä vuoksi käynnissä on kissakriisi. Kissan sirutus ja rekisteröiminen voivat

Lue lisää »
Kissa makoilee sängyllä ja omistaja silittää sen päätä
Vanhan kissan sairaudet

Vanhuuden merkit Yleisen määritelmän mukaan seniorikissat ovat 11—14-vuotiaita ja vanhuksia taas ovat yli 15-vuotiaat kissat. Lemmikkikissat elävät yhä pidempään, ja eläinlääkärin vastaanotolla yli 15-vuotiaat kissamummut

Lue lisää »
Omistaja pesee kissaa
Kissan peseminen

Kissan peseminen on tarpeellista silloin, jos kissa ei jostain syystä pysty puhdistamaan turkkiaan nuolemalla tai kun turkin puhtaanapito vaatii lisäksi myös vesipesua. Pitkäkarvaiset ja karvattomat

Lue lisää »

Varaa aika

Huomaathan, että kaikki aikamme eivät ole varattavissa nettiajanvarauksessa. Jos et löydä tarvitsemaasi palvelua, ole hyvä ja ota yhteyttä klinikkaan.