Kun koira ontuu, on se hyvä viedä eläinlääkärin tutkittavaksi etenkin, kun ontuminen on toistuvaa tai voimakasta tai se jatkuu pitkään.
Eläinlääkärissä tehdään laaja ontumatutkimus. Syyn selvittämiseksi tarvitaan mahdollisesti diagnostista kuvantamista, kuten röntgen- tai ultraäänitutkimus. Kun ontumisen syy on selvillä, tehdään yksilökohtainen hoitosuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma.
Mistä ontuminen johtuu?
Koiran ontuminen johtuu lähes poikkeuksetta raajan kivusta, jonka vuoksi koira ei pysty varaamaan painoaan tasaisesti raajaparille. Koira varoo astumasta kipeälle jalalle, minkä vuoksi liike menee epätasapainoiseksi ja koira ryhtyy ”klenkkaamaan”. Se että koira ontuu, mutta ei olisi kipeä, on totta vain hyvin harvoissa tapauksissa.
Koira ontuu, milloin eläinlääkäriin?
Kertaluontoista, lyhytkestoista ontumista ei tarvitse välttämättä näyttää eläinlääkärille, mutta mikäli ontuminen on voimakasta, jatkuu pitkään tai on toistuvaa, on ehdottomasti hyvä selvittää ontuman syy ja yrittää löytää sille mahdollisimman sopiva hoito.
Koiran ontumisen tutkiminen
Jos koira ontuu, kannattaa varata aika liikuntaelinvaivoihin perehtyneelle eläinlääkärille ja kirjata ylös ontumaan liittyviä asioita, kuten:
- milloin ja miten ontuma alkoi, onko sitä ilmennyt pidemmän aikaa vai onko kyseessä ”uusi vaiva”
- milloin ontumista eniten ilmenee
- Ilmeneekö ontuma rasituksessa ja jos niin minkä tyyppisessä rasituksessa
- Ilmeneekö ontuma rasituksen jälkeisen levon jälkeen
- onko jotain muita vanhoja vaivoja ja niin edelleen.
Mukaan klinikalle kannattaa tuoda vanhat potilastiedot mahdollisista ontumajaksoista ja niiden hoidosta ja mahdolliset vanhat röntgenkuvat. Koirasta kannattaa ottaa videota, jossa koira ontuu, jotta eläinlääkäri pääsee varmasti näkemään miltä ontuma näyttää. Usein, etenkin jos ontumaoireilu on hyvin vaihtelevaa, ei ontuma ehkä ole lainkaan nähtävissä klinikalla. Silloin videosta on erityisen suuri hyöty.
Koiran ontumisen hoito
Klinikalla perehdytään omistajan kertomaan historiaan ontumasta, tehdään laaja ontumatutkimus, jossa koira liikutetaan, hyppyytetään, juoksutetaan eri askellajeissa ja arvioidaan ontumaa. Liikuntaelimistöä tunnustellaan ja taivutellaan ja päädytään ehkä jonkinlaiseen diagnostiseen kuvantamiseen kuten esimerkiksi röntgentutkimukseen, ultraäänitutkimiseen tai tietokonetomografiakuvaamiseen.
Myös nivelnestenäytteitä ja koepaloja voidaan ottaa oikeaan diagnoosiin pääsemiseksi. Kun diagnoosi on selvillä, tehdään yksilökohtainen hoitosuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma, jotta koira saataisiin takaisin kuntoon.
LUE: Koiran nivelrikko
