Harrastuskoirien hampaat ovat usein kovalla käytöllä
Harrastuskoirilla hampaat ovat usein kovemmalla käytöllä kuin kotikoirilla. Tottelevaisuusharjoituksissa koiria puretetaan muun muassa palloihin ja patukoihin ja suojelukoiria puruharjoituksissa suojahihoihin sekä kokosuojapukuihin. Hyvää materiaalia olevat pallot, patukat, tyynyt ja suojavarusteet eivät lähtökohtaisesti kuluta hampaita erityisen voimakkaasti. Ongelmia sen sijaan aiheuttavat puruvälineiden likaantuminen, erityisesti hiekasta, mikä helposti johtaa hampaiden liialliseen kulumiseen.
Koirien hampaat altistuvat harjoituksissa helposti monille vaurioille. Hammasmurtumia kuin myös tylppiä traumoja voi syntyä muun muassa koiran osuessa hyppyesteisiin, kolauttaessa hampaat liian kovaa noutokapulaan tai vahingossa noutokapulan vieressä olevaan kiveen. Epäonnistuneiden noutojen seurauksena murtuneita etuhampaita näkeekin silloin tällöin. Suojelukoirien kulmahampaat ovat erityisen trauma-alttiita. Hieman väärin kohdistettu puru suojahihaan tai hampaan kiinnijääminen juuttiin saattavat johtaa hampaan murtumiseen sekä jopa sen irtoamiseen.
Pentuna harrastuskoirat ovat kovin alttiita maitokulmahampaiden murtumille saalisleikkien seurauksena.
Kaikkien koirien hampaista tulee pitää hyvää huolta, mutta harrastuskoirilla hampaiden huono kunto vaikuttaa koiran elämänlaadun lisäksi myös sen suorituskykyyn. Harrastuskoiralla hampaat voivat purtaessa aiheuttaa selvää kipua ja siten tehdä koirasta puruhaluttoman. Toisaalta koiralla voi kivun seurauksena ilmetä myös irrotusongelmia. Tyypillisimmin koira ei kuitenkaan ilmennä hammasongelmaansa juuri millään tavalla ja siten uskomus siitä, että omistaja näkee kyllä, jos koiralla on jotain hammasongelmaa, on usein väärä.
Hampaiden tutkimus ja hoito
Kunnollinen hampaiden tutkimus tarkoittaa nukutuksessa tehtävää eläinlääkärin suorittamaa hammastarkastusta, jossa hampaat arvioidaan ulkonäöllisesti, ientaskumittarin avulla sekä koko hampaisto röntgenkuvataan. Usein hampaasta voidaan jo ulkonäön perusteella arvella siinä olevan jotain vikaa, mutta myös täysin virheettömältä näyttävässä hampaassa voi olla pitkälle edennyt tulehdus (kuva alla), joka on jo tuhonnut leukaluutakin. Aina kun koiralla on murtuneita, värjäytyneitä tai kuluneita hampaita sekä punotusta tai turvotusta ikenissä tai sillä todetaan muutoksia puruotteessa tai puruhalussa, on hammastarkastus suositeltavaa.
Hampaita voidaan suojata ja hoitaa erinäisillä hoitovaihtoehdoilla. Vaurioituneet hampaat voidaan aina poistaa, mutta harrastuskoiralla erityisesti isojen kulmahampaiden ja poskihampaiden säilyttämisestä voi olla etua. Pinnoituksessa ja paikkauksessa hampaan ydintä suojataan muovipaikalla. Juurihoidossa hampaasta poistetaan hampaan ydin, joka korvataan täyteaineella ja suljetaan paikalla. Juurihoidettu hammas on kuollut, mutta toiminnallinen. Pulpa-amputaatiossa hampaan ydintä poistetaan pieni määrä hampaan pinnan läheltä ja tilalle laitetaan lääkeaine sekä paikka. Pulpa-amputaatiossa hammas säilyy elävänä. Sekä juurihoidolla että pulpa-amputaatiolla on oikein tehtyinä erittäin hyvä ennuste.
Mikäli murtunut hammas halutaan hoitaa pulpa-amputaatiolla, on kyseessä lähes hätätapaus, koska pulpa-amputaatio tulee suorittaa 48 tunnin sisällä hampaan vaurioitumisesta, jotta hampaaseen päässyt tulehdus ei ehdi liian pitkälle.
Hoidettuja hampaita tulee kontrolloida hammasröntgenkuvilla, sillä hoidetutkin hampaat voivat tulehtua.
Hampaiden kuluminen
Hampaiden kuluessa hampaan pinnalla oleva kova kiille kuluu pois ja hammasluu paljastuu. Hammas suojaa ydintään muodostamalla hampaan pinnalle korjaavaa hammasluuta eli tertiääridentiiniä, joka näkyy usein hampaan pinnalla ruskeana värinä. Tertiääridentiini, toisin kuin kiille, ei täydellisesti estä bakteereiden pääsyä hampaan ytimeen, ja siten kulunut hammas on normaalia alttiimpi tulehduksille, vaikka hampaan ydin ei olisikaan paljastunut.
Tylpät hammastraumat
Tylpässä traumassa hammas osuessaan johonkin vaurioituu ilman murtumaa. Hampaaseen aiheutuu verenkiertohäiriöitä. Seurauksena on hampaan ytimen tulehdus, joka voi olla palautuva tai palautumaton. Tulehdus voi näkyä hampaan värin muuttumisena. Mikäli hampaan ytimeen kehittyy palautumaton tulehdus, tulee tällainen hammas aina hoitaa. Hoitovaihtoehtoina ovat hampaan poisto tai juurihoito.
Hampaiden murtumat
Hampaiden murtumia jaotellaan erinäisiin ryhmiin murtuman sijainnin perusteella. Murtuma voi sijaita hampaan kruunussa, juuressa tai molemmissa. Lisäksi murtuma voi olla vain kiilteessä tai se voi yltää hammasluuhun ja hampaan ytimeen asti. Murtuman sijainti vaikuttaa murtuneen hampaan hoitovaihtoehtoihin.
Harrastuskoirilla tyypilliset hammasmurtumat ovat komplisoitumattomat ja komplisoituneet kruunumurtumat. Komplisoitumattomassa kruunumurtumassa murtuma ei ylety hampaan ytimeen asti, kun taas komplisoituneessa kruunumurtumassa hampaan ydin on paljastunut (kuva alla).
Komplisoituneet kruunumurtumat vaativat aina hoitoa. Mikäli kyseessä on vaurioitunut maitohammas, tulee se hoitaa mahdollisimman nopeasti, ja hoitona on aina hampaan poisto. Pysyvien hampaiden kohdalla hoitovaihtoehtoina ovat hampaan poisto, juurihoito tai pulpa-amputaatio.
Komplisoitumattomat kruunumurtumat eivät välttämättä vaadi hoitoa. Vanhemmilla koirilla hampaan ydin on yleensä sen verran pitkällä suojassa murtumasta, että hammasta voidaan jäädä seuraamaan. Nuorilla koirilla hampaan ydin ulottuu hyvin lähelle hampaan pintaa, ja tästä syystä jopa pienetkin murtumat voi olla hyvä paikata.
Hampaiden luksaatiot ja avulsiot
Hampaan luksaatiossa hammas irtoaa osittain kuopastaan, kun taas avulsiossa se irtoaa kokonaan. Tyypillisesti kyse on vaurioituneesta kulmahampaasta. Vaurioitunut hammas voidaan poistaa, mutta se voidaan myös yrittää säilyttää. Tällöin hampaalle on tehtävä ainakin juurihoito ja hammas täytyy immobilisoida, eli hampaan liikkuminen estetään kiskojen avulla. Avulsoituneen hampaan paranemisennuste on lähes olematon, mutta luksoituneet hampaat voidaan saada toipumaan.
