Koirien tassu- ja kynsiongelmat
Koirien kynsi- ja tassuongelmat ovat yleisiä. Varsinkin Suomen sääolosuhteissa tassut joutuvat koville vaihtelevien säiden ja jalkakäytävien suolauksen ja hiekoituksen takia. Terveet tassut sietävät kulutusta ja kosteutta kuitenkin hämmästyttävän hyvin. Monet ihon sairaudet ja tassujen rakenteelliset ongelmat tai tuki- ja liikuntaelinsairaudet voivat kuitenkin muuttaa anturoiden kulumista sekä varpaanvälien ihon kuntoa ja altistaa ongelmille. Lisäksi varsinkin talvella kynnet kuluvat vähemmän ja tapahtuu enemmän liukastumisia, mikä altistaa kynsivammoille.
Milloin eläinlääkäriin?
Muut kuin aivan pintahaavat vaativat aina ompelun ja ompelu tulisi tehdä mahdollisimman nopeasti, mieluiten samana päivänä:
- Tulehtunut, vanha haava on vaikeampi ommella ja paranee huonommin.
- Anturoiden haavat paranevat hitaasti avoimena, koska ne aukeavat aina, kun tassulla astuu.
- Ennen eläinlääkäriin lähtöä haava huuhdellaan ja suojataan siteellä tai sukalla.
Revennyt kynsi kannattaa näyttää eläinlääkärille jos:
- kynsi on halki tyveen saakka
- koira aristaa kovasti varvasta
- kynsivalli alkaa punoittaa ja turvota
Usein revennyt sarveinen joudutaan kuorimaan pois rauhoituksessa, että uusi sarveinen pääsee kasvamaan normaalisti.
Tassuja kannattaa mennä näyttämään eläinlääkärille jos:
- tassun punoitus ei rauhoitu ensiavulla muutamassa päivässä
- tassu on hyvin kipeä.
- vaiva uusii toistuvasti ja häiritsee koiraa
- tassu tai varvas on turvonnut akuutisti
- varpaanväleihin tai anturoihin tulevat tulehduspatit ja uudismuodostumat kannattaa näyttää aina eläinlääkärille.
Ensiapu tassu- ja kynsiongelmissa
Jos koira aristaa tassuja, ne tarkastetaan punoituksen, vierasesineiden ja haavojen tai kynsivaurion varalta. Tarvittaessa voi leikata tassukarvoja, jolloin näkyvyys paranee.
Kynsivauriot ja tassuhaavat voivat vuotaa runsaastikin verta. Viileällä vedellä huuhtominen tai lumessa seisottaminen muutaman minuutin ajan voi vähentää verenvuotoa niin että tassua päästään tutkimaan. Revennyt kynsi trimmataan mahdollisimman lyhyeksi, puhdistetaan ja suojataan nuolemiselta.
Jos tassun iho punoittaa tai siinä on pieni pintavaurio tai haava, se puhdistetaan ensin liasta vesisuihkulla ja desinfioidaan sen jälkeen puhdistusaineella, minkä jälkeen tassu suojataan nuolemiselta esimerkiksi sukalla tai kaulurilla. Desifiointiin voi käyttää kirvelemätöntä, ihmisille tai eläimille tarkoitettua puhdistusainetta tai esim. veteen laimennettua betadinea. Vauriokohtaan voi myös käyttää myös hunaja- tai pihkavoidetta. Pienet vauriot paranevat usein kotihoidolla muutamassa päivässä.
Tassu- ja kynsiongelmien ennaltaehkäisy
Kosteus ja lämpötilan vaihtelut sekä kova kulutus voivat aiheuttaa ongelmia terveillekin koirille. Hiivat ja bakteerit kasvavat helposti lämpimässä ja kosteassa tassunpohjassa. Tassut kannattaa kuivata hyvin aina sisälle tultaessa. Liiallista huuhtelua kannattaa välttää. Tassut kannattaa huuhdella vain, jos niissä on näkyvää likaa, hiekkaa tai katusuolaa.
Tassukarvojen pitäminen lyhyenä helpottaa tassujen kuivaamista ja estää lumen takertumista tassunpohjiin. Toisaalta tassukarvat myös suojaavat tassuja, joten niitä ei kannata ajella kokonaan pois, jos tassujen kanssa ei ole ongelmia. Vedetöntä tassuvahaa voi käyttää myös anturoiden väleihin, jolloin lumi ei tartu niin helposti eikä kosteus pääse muhimaan varpaanväleissä.
Anturat tottuvat vähitellen kovaan kulutukseen ja kylmään mutta hyvin kovaa pakkasta ne eivät kestä. Esimerkiksi valjakkokoirilla pidetään usein tossuja talvella. Tossut voivat olla tarpeen myös lauhemmilla säillä, jos koira ei ole vielä tottunut pakkaseen, esimerkiksi matkustettaessa pohjoiseen. Anturat tottuvat kylmään muutamassa viikossa ja myös paksuuntuvat vähitellen kulutuksen myötä. Äkillisesti lisääntynyt liikunta esimerkiksi pitkällä vaelluksella voi kuitenkin kuluttaa anturoita niin paljon, että koira alkaa aristella astumista. Kulumista voidaan ehkäistä käyttämällä tassuvahaa sekä tossuja tai kenkiä.
Kynnet kannattaa leikata ja tarkastaa säännöllisesti. Talvella kynnet kuluvat huonommin, jolloin niitä joutuu leikkaamaan useammin. Jos kynnet vaikuttavat haurailta tai repeilevät helposti, voivat suun kautta annettavat biotiini-valmisteet ja välttämättömät rasvahapot kuureina auttaa.
Anturoiden ongelmat
Anturat voivat joutua kovalle kulutukselle painavilla koirilla sekä käyttökoirilla, kuten metsästys- ja valjakkokoirilla. Terveen anturat kuitenkin mukautuvat hyvin muutoksiin, jos niillä on aikaa totutella siihen. Ongelmia ilmenee varsinkin silloin, jos kulutuksen muutos on nopeaa tai esimerkiksi pakkaseen tottumaton koira joutuu yhtäkkiä lumiseen, kylmään maastoon.
Jos koiralla esiintyy iho-ongelmia vain anturoissa, voi taustalla olla myös jokin immuunivälitteinen sairaus, sisäerityselinten sairaus tai kasvainsairaus sekä harvinaisena tarttuva tauti, kuten leishmania. Myös jotkin harvinaiset perinnölliset sairaudet altistavat anturaongelmille. Kontaktiallergia ja tassujen ulkoloistartunnat saastuneesta maasta ovat harvinaisia.
Immuunivälitteisiä sairauksia on mm. vaskuliitti, joka aiheuttaa pienten verisuonten seinämien tulehdusta ja vaikuttaa näin ääreisverenkiertoon. Muutokset näkyvät ensimmäiseksi tassuissa ja korvanlehdissä, joissa verenkierto on muuta ruumista huonompi.
Monilla koirilla nähdään muutoksia sekä varpaanvälien iholla että anturoissa ja tällöin taustalla on yleensä samat syyt kuin pododermatiitissa. Esimerkiksi tassun asentovirheet voivat aiheuttaa anturan hyperkeratoosia eli liikakasvua ja altistaa anturoiden halkeilemiselle. Allergisissa ihosairauksissa tassunpohjien kutina lisää tassujen nuolemista, mikä aiheuttaa myös anturamuutoksia.
Joillain isoilla roduilla ilmenee perinnöllisenä split paw –sairautta, joka johtuu ihon pintakerroksen keratiinin heikkoudesta ja aiheuttaa anturan ihon kuoriutumista. Sairauteen ei ole hoitoa vaan hoito on oireenmukaista.
Kynsiongelmat
Tavallisimmat kynsivaivat johtuvat traumasta. Varsinkin jäisillä alustoilla kynnet repeytyvät herkästi. Myös liian pitkät tai väärin kasvaneet kynnet repeävät tavallista helpommin.
Muut kuin traumasta johtuvat kynsivaivat voivat muuttaa kynnen muotoa tai väriä, hidastaa kynsien kasvua tai aiheuttaa kynsien epämuodostumista sekä haurastaa kynsiä, jolloin ne repeävät tavallista helpommin.
Tavallisesti kynsiongelmat johtuvat samoista syistä kuin pododermatiitti eli tassun ihotulehdus (lue seuraava luku). Tällöin koiralla on muutoksia sekä tassun ihossa että kynsissä. Hoitona on taustalla olevan tekijän hoito.
Jos oireita on pelkästään kynsissä mutta ei tassuissa, voi taustalla olla immuunivälitteinen sairaus, joista tavallisin on SLO eli symmetric lupoid onychodystrofia. Jos ongelma on vain yhdessä kynnessä vanhemmalla koiralla, voi taustalla olla myös kasvain. SLO:lle tyypillistä on, että kynnen sarveinen nousee ylös kynsipedistä ja irtoaa itsestään tai hyvin helposti trauman seurauksena. Kynsivalli ja kynnenaihe voi tulehtua ja tassut voivat olla hyvin kivuliaat. Myös vaskuliitti ja leishmania voivat aiheuttaa kynsien kasvuhäiriöitä.
Pododermadiitti eli tassun ihotulehdus
Pododermatiitilla tarkoitetaan varpaiden ja varpaanvälien karvallisen ihon tulehdusta. Tälle voivat altistaa tassujen virheasento, ruoka-aineallergia ja atopia sekä sisäerityselinten sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta. Harvinaisempia syitä ovat ulkoloistartunnat, sienitulehdus sekä kasvainsairaudet. Myös vierasesineet, kuten pienet kivet, kasvien siemenet voivat aiheuttaa tulehdusta. Tällöin vaiva on kuitenkin paikallinen, eikä ilmene kaikissa tassuissa.
Kun tassujen ihon läpäisevyys, kulutus tai verenkierto muuttuu jonkin altistavan syyn takia, se tulehtuu herkemmin. Esimerkiksi hiivat ja bakteerit viihtyvät paremmin allergisella kuin terveellä iholla ja aiheuttavat helpommin tulehduksia. Kosteus ja lämpö nopeuttavat mikrobien lisääntymistä iholla ja tähän tassu tarjoaa usein hyvät olosuhteet.
Tassujen asentovirheissä ja esimerkiksi nivelrikossa koira alkaa kantaa painoa eri tavalla, jolloin paino siirtyy anturalta karvalliselle iholle. Tämä aiheuttaa ns. valeanturamuodostusta eli iho alkaa paksuuntua siitä kohdasta, jolla koira astuu. Koska karvallinen iho ei ole tarkoitettu kantamaan painoa, iho ärtyy ja tulehtuu helposti. Koska koira rakenteensa takia kantaa vähintään 60 prosenttia painostaan etujaloilla, ovat muutokset tyypillisimpiä etujaloissa.
Pododermatiitin hoito perustuu aina alla olevan syyn selvittämiseen. Tulehdus on hoidettava pois mutta sen uusiminen pyritään estämään hoitamalla altistavaa syytä. Aina tämä ei ole mahdollista, jolloin keskitytään vähentämään tassujen ihon ärtymistä ja ennaltaehkäisemään ihon tulehtumista parantamalla tassujen hygieniaa esimerkiksi säännöllisin pesuin sekä vähentämällä virheasennon aiheuttamaa hankausta tassuvoiteilla ja tossuilla.
Furunkuloosi eli ihon syvä tulehdus
Furunkuloosi tarkoittaa ihon syvää tulehdusta. Tyypillisimmin se aiheuttaa kipeitä tulehduspatteja eli furunkkeleja varpaiden väleihin. Yksittäisen furunkkelin taustalla voi olla trauma, vierasesine tai syvälle ihoon päässyt infektio esimerkiksi voimakkaan kaivamisen ja siitä seuranneen ihorikon takia.
Jatkuva pododermatiitti altistaa furunkuloosille. Kun tassunpohjan karvallinen iho ärtyy, aiheuttaa tulehdus edetessään karvajuurifollikkelin repeämisen. Tämän seurauksena karvajuuritupesta pääsee keratiinia ihon syvempiin kudoksiin, jossa keratiini toimii vierasesineen tavoin ja aiheuttaa märkäpaiseen. Paise muodostuu sinne, minne se helpoiten pääsee leviämään eli varpaanväliin. Yleensä furunkkelin aiheuttaja onkin siis tassun pohjassa eikä sen päällä.
Vaikka furunkkelipatti aiheuttaa usein myös bakteeri-infektion, furunkuloosin hoito perustuu taustalla olevan syyn hoitoon. Antibiootit hoitavat vain toissijaista bakteeritulehdusta eikä furunkkeli silloin parane välttämättä ollenkaan tai uusii heti, kun hoito lopetetaan. Usein riittää pelkän syyn hoito, kuten vierasesineen poisto tai allergisen ihotulehduksen hoito paikallisesti tai suun kautta lääkityksillä.
