Koiranpentu – opas onnelliseen arkeen

Koiranpennun hankkiminen

Koiranpennun hankkiminen on koko koiran eliniän mittainen sitoumus, joten ostopäätös kannattaa tehdä harkiten. Eri koiraroduilla on yksilölliset tarpeensa esim. liikunnan suhteen, mutta jokainen koira tarvitsee joka tapauksessa mm. ulkoilutusta kolme kertaa päivässä, säännöllisesti perushoitotoimenpiteitä ja paljon seuraa.

Huolellisella harkinnalla onnellisen yhteiselon mahdollisuus paranee merkittävästi. Tutustu ainakin seuraaviin asioihin:

Harkitsemasi rodun rodunomaiset tarpeet ja käyttäytymismallit
Rodulla yleisesti ilmenevät sairaudet
Koiranpennun vanhempien luonne
Koiranpennun vanhempien ja muiden sukulaisten terveystilanne

Kun pennut ovat syntyneet käy tutustumassa niihin ja niiden kasvuympäristöön ennen luovutusta vähintään kerran.

Rescue-koirien ja kodinvaihtajien osalta tulee tehdä vastaavanlaista harkintaa kuin rotukoirankin kanssa ja miettiä onko sinun kotisi paras vaihtoehto juuri tälle kyseiselle yksilölle – pystytkö vastaamaan haasteisiin, joita tietyllä yksilöllä on.

Miten vältät pentutehtailun tukemisen?

Koiranpennun hankinnassa kannattaa pitää silmänsä auki myös pentutehtailun varalta. Pentutehtailija myy pennun halvalla, mutta saa silti pennusta hyvän katteen. Tämä tarkoittaa sitä, että pentutehtailija ei sijoita pennun tai sen emän terveyteen rahaa, eikä siis tutkituta pennun ja emän terveyttä, tai huolehdi tarpeellisista rokotuksista ja loishäädöistä. Pentutehtailija teettää pentuja liian tiheästi ja myös liian nuorilla tai vanhoilla nartuilla, eikä koirien elinympäristöä välttämättä pidetä siistinä.

Pentutehtailija ruokkii yleensä pentuja ja emää heikkolaatuisella ja mahdollisimman halvalla ruoalla ja tavallisesti myös vähäisellä määrällä, jolloin pennuille voi kehittyä pysyviä vaurioita. Vauriot eivät ole välttämättä nähtävissä ostohetkellä, vaan ilmaantuvat vasta myöhemmin. Pennun hankintahinta voi tuntua houkuttelevalta, mutta on hyvä muistaa, että on hyvin todennäköistä, että kustannukset tulevat myöhemmin maksettavaksi toisessa muodossa. Hälytyskellojen tulisi soida jos:

Pentu on halpa
Myyjällä on kiire saada kaupat tehtyä
Myyjä ei kysele sinusta ja kodista, jonka tarjoat pennulle
Koiranpentu on saatavilla heti mukaan
Emää tai muita pentuja ei pääse näkemään
Myyjä ei tee kirjallista sopimusta
Pennuilla ei ole mikrosirua tai terveystodistusta
Rotukoirana myytävää pentua ei ole rekisteröity Suomen Kennelliittoon. Myyjä voi kertoa pentujen syntyneen vahinkoastumisesta ja tästä syystä rekisteröintiä ei ole tehty – yleensä näissä tapauksissa on kyse siitä, että tarkoituksella pennutetaan suositeltua tiheämpään, ja tämän takia rekisteröinti ei onnistu
Myyjän kasvatustoiminnasta ei löydy tietoja mistään
Kaupantekoa ehdotetaan parkkipaikalle tai muualle kuin kasvattajan kotiin

Kodista turvallinen koiranpennulle

Kerää pois vaaralliset esineet

Koiranpennun saapumista odotellessa kodista on hyvä tehdä pennulle turvallinen paikka. Samalla kannattaa suojata omat tärkeät tavarat, joihin pentu ei saisi naskalihampaitaan upottaa. Siivoa pois näkyviltä kaikki pienet esineet, jotka pentu voi nielaista ja aiheuttaa pahimmassa tapauksessa tukoksen ruuansulatuskanavaan. Asunnon muokkaamisessa pennulle sopivaksi saattaa olla hyödyllistä käydä itse jopa konttausasennossa ja miettiä mihin pentu voisi hampaansa upottaa, näkyykö sähköjohtoja tai jotain muuta mielenkiintoista.

Siirrä korkeammalle myrkylliset ruoka-aineet ja kasvit

Turvallisuuden varmistamiseen kuuluu myrkyllisten ruoka-aineiden huolehtiminen pois koiranpennun ulottuvilta. Mahdollisia myrkytyksen aiheuttajia kotona voivat olla esimerkiksi:

ksylitoli
suklaa
rusinat
viinirypäleet
sipuli
ihmisten lääkkeet

Jos säilytät pihapiirissä jäähdytysnesteitä, niin on hyvä muistaa, että ne maistuvat koirille ja kissoille ja aiheuttavat nieltynä myrkytystilan. Ole herkästi yhteydessä heti eläinlääkäriin, jos epäilet koiranpennun syöneen jotain sopimatonta.

Myös jotkin huonekasvit ovat koiralle myrkyllisiä, esimerkiksi:

kirjovehka
joulutähti
liljat
narsissit
tulppaanit
krookus
hyasintti

Joidenkin sipulikasvien sipulin syöminen voi aiheuttaa vakavampia oireita. Jos et ole varma kasvin myrkyllisyydestä, se kannattaa nostaa ylemmäs varmuuden vuoksi.

Myrkytysoireet (kuten väsymys ja apaattisuus, ruokahaluttomuus, oksentelu ja ripulointi, vaaleat limakalvot, nopea hengitys, levottomuus) voivat ilmetä vasta useamman tunnin kuluttua myrkyllisen aineen nauttimisesta.

Samassa taloudessa asuvien lemmikkien loishäätö

Ennen kun uusi koiranpentu saapuu on ollut hyvä huolehtia jo valmiiksi samassa taloudessa asuvien tai vierailevien koirien loishäädöstä ja rokotuksista.

Aikuisen koiran sisäloishäädön tulisi perustua ulostetutkimukseen. Ulostetutkimuksessa saadaan selville mikä loinen on kyseessä ja voidaan lääkitä koira oikealla lääkkeellä. Tutkituttamalla ulosteet aikuiselta koiralta vältytään turhalta lääkitsemiseltä ja lääkeresistenssin kehittymiseltä. Koiranpennut madotetaan kuitenkin ennen rokotuksia ilman ulostenäytteen tutkimista.

Mitä tarvikkeita koiranpennun kanssa tarvitsee?

Koiranpentu ei tarvitse turhaa krääsää, kannattaa panostaa muutamiin kestäviin perustuotteisiin. Koiranpennun hyvinvoinnin kannalta on parempi panostaa yhdessäoloon, kouluttamiseen, laadukkaaseen ruokaan ja pennun terveydenhoitoon. Monet myytävät lelut ovat koiranpennuille vaarallisia ja saattavat aiheuttaa suolitukoksia.

Jotain tarvikkeita on kuitenkin tarpeen hankkia:

ruoka- ja vesikuppi, laadukkaat kynsisakset, pissa-alustoja, talutin ja kaulapanta
feromonihaihdutin (voi auttaa kotiutumiseen)
pennun nukkumapaikka (valitse materiaali, josta ei lähde tikkuja)
kestävä lelu, josta ei lähde osia tai pumpulia
ruokaa (kysy etukäteen antaako kasvattaja mukaan ruokaa, joka tapauksessa syötä aluksi samaa ruokaa, jota pentu on saanut syntymäkodissaankin)
koiranpennun kotiapteekki: mm. Vetramil-voide, punkkipihdit, sakset, sidetarvikkeita (joustosideharso, haavataitos), haavanpuhdistusaine, ripulin hoitoon tarkoitettu käsikauppatuote ja kuumemittari

Koiranpennun hakeminen kasvattajalta

Hanki tai lainaa pennulle kuljetuskoppa kotiinkuljetusta varten, kuljetuskoppaan kannattaa pyytää kasvattajalta mukaan tutun tuoksuinen unirätti. Unirätistä tulee olemaan koiranpennulle lohtua automatkan lisäksi myös ensimmäisinä öinä uudessa kodissa.

Varsinkin, jos hankit pennun pidemmän matkan päästä kesäaikaan, varmista että autossa on miellyttävä lämpötila. Älä jätä pentua huoltoasemakäynneillä yksin autoon, kesällä auton lämpötila voi nousta yllättävän nopeasti tappavan kuumaksi.

Kun haluat varmistaa reissun moitteettoman sujumisen, niin varmista etukäteen pysähdyspaikoiksi suunnitelluilta huoltoasemilta, voiko pennun tuoda mukana sisälle. Nykyisin yhä useammat huoltoasemat ovat lemmikkiystävällisiä.

ABC-huoltoasemaketju kertoi 25.5.2020 kysyttäessä, että vain opaskoirat ja hypokoirat pääsevät myymälään sisälle. Sen sijaan terassille koirat ovat tervetulleita, kun koira on kiinni talutushihnassa ja omistajan lähettyvillä. Erilliset koiraparkit ABC-asemilla voit rajata linkistä toiminnolla ”koiraparkit” https://www.abcasemat.fi/fi/asemat
Neste-asemilla ei sen sijaan ole lemmikkeihin liittyvää yhteistä politiikkaa kauppiasvetoisuudesta johtuen, mutta Neste kertoo 25.5.2020 kysyttäessä, että iso osa asemista toivottaa lemmikit mielihyvin tervetulleiksi.

Koiranpentu saapuu uuteen kotiin

Levitä heti pennulle pissa-alustoja huoneisiin, joissa pentu liikkuu. Koiranpennun tulee antaa rauhassa tutustua uuteen kotiin. Vaikka ystävät haluaisivat tulla heti katsomaan pentua, niin tutustuminen uuteen kotiin kannattaa tehdä vain oman perheen kesken. Ensimmäisinä päivinä ei kannata siis järjestää tervetulojuhlia. Ystäviä on hyvä kutsua sitten myöhemmin, niin koiranpentu pääsee tutustumaan ihmisiin ja sosiaalistumaan.

Kun pentu tulee kotiin ensimmäistä kertaa, se todennäköisesti nuuskii ja tutkii innoissaan joka kolkan uudesta kodista. Useimmiten pentu kuitenkin rauhoittuu aika pian ja alkaa nukkumaan. Jatkuva innostuneisuus vaikka se suloista olisikin, ei ole kotiutumisen merkki – vaan ennemminkin runsas nukkuminen on merkki siitä, että pentu kokee olonsa turvalliseksi.

Miten koiranpentu nostetaan syliin?

Koiranpentu otetaan syliin varmoin ottein, mutta ei kuitenkaan tiukasti puristaen vaan lempeästi. Pidä toisella kädellä etujalkojen takaa kiinni ja toisella kädellä tue pentua pepun alta. Henkilökuntamme rakastaa eläimiä ja pentujen näkeminen on aina päivän kohokohta, joten voit hyvin tulla piipahtamaan ja kysyä koiranpennun käsittelyssä neuvoja.

Myös kasvattajat neuvovat mielellään pennun käsittelyssä. Pentujen käsittelyyn tottumattomien henkilöiden ja pienten lasten ei saa antaa nostaa pentua korkealle, koska pentu voi alkaa äkisti rimpuilemaan ja saada vakavia vammoja tipahtaessaan korkealta.

Koiranpentu ja ensimmäinen yö uudessa kodissa

Ensimmäinen yö on jännittävä sekä koiranpennun että omistajan kannalta. Koiranpentu saattaa ensimmäisenä yönä itkeskellä ja olla rauhaton, toiset taas eivät ole muutoksesta moksiskaan. Pentujen käyttäytyminen on hyvin yksilöllistä.

Pentua ei kannata tippumisriskin takia nostaa sänkyyn viereen nukkumaan. Pentu kannattaa alusta asti nukuttaa sille tarkoitettuun omaan paikkaan, mutta on kuitenkin hyvä nukkua ainakin ensimmäisenä yönä pennun lähettyvillä, näkö-, haju- & kuuloetäisyydellä. Hyvä ajatus voi olla esimerkiksi laittaa itselle patja pennun pedin viereen.

Koiranpentu ja lapset

Lapsi kannattaa opettaa rauhalliseen koiranpennun käsittelyyn jo ennen koiranpennun saapumista kotiin.

On hyvä muistaa, että juokseva tai kiljuva lapsi laukaisee koiranpennussa herkästi jahtaamishalun. Valvo aina lapsen ja koiran leikkejä, etteivät ne pääse lapsen eikä koiranpennun kannalta liian rajuiksi. Lapselle kannattaa opettaa etukäteen, miten koiraa silitetään ja rapsutellaan.

Lapselle opastetaan, että korvista, turkista tai hännästä ei saa kiskoa ja nukkuvaa koiraa ei saa häiritä.
Koiranpennulle kannattaa vastaavasti opettaa, että halutessaan omaan rauhaan, sen kannattaa vetäytyä omalle pedille.
Koiranpentu kannattaa antaa lapsen syliin lapsen ollessa lattialla, ettei koira pääse rimpuillessaan tippumaan ja murtamaan jalkojaan.
Lapsi voi taluttaa pientä koiranpentua, kunhan vanhempi on valvomassa ja neuvomassa ettei pennun hihnasta saa kiskoa.

Kun yhteiset säännöt ovat selvät sekä lapselle että koiralle, niin yhteiselo sujuu mutkattomammin. Lisäksi kannattaa huomioida, että mikäli koiranpentu on sairas tai pelokas se saattaa käyttäytyä täysin eri tavoin kuin normaalisti ja olla jopa aggressiivinen.

Koiranpentu ja eroahdistus

Koiranpentu on tottunut aikaisemmassa kodissaan olemaan aina emän ja sisarusten ympäröimänä. Ensimmäinen kerta yksinoloa tulee useimmiten vasta uudessa kodissa, joten on luonnollista, että pentu ei osaa olla yksin rauhallisesti haukkumatta tai vinkumatta.

Koiranpennuilla eroahdistus ilmenee eri tavoin. Osa koiranpennuista raapii ovia ja ramppaa edestakaisin asunnossa hermostuneena. Joillakin eroahdistus ilmenee tarpeiden tekemisenä sisälle, haukkumisena tai ulvomisena.

Monesti pentu hankitaan loma-aikana ja tämä onkin kätevää esimerkiksi sisäsiisteyden opettamiseksi. Kun lomat jossain vaiheessa päättyvät saattaa arki osoittautua hankalaksi, jos pentu ei osaakaan olla yksin. Tästä syystä yksinolon opettaminen tulee aloittaa ajoissa vaiheittain ennen loman päättymistä.

Miten opetat koiran yksinoloon?

Kaikki harjoitukset koiranpennun kanssa kannattaa tehdä silloin, kun koira on rauhallinen. Yksinolon opettamisessa tämä on erityisesti tärkeää. Aloita yksinolon harjoittelu silloin, kun koiranpentu on väsynyt ja panosta yksinolon opetteluun huolella.

Koiran kouluttamisessa onnistuminen vahvistaa onnistumista ja epäonnistuminen taas tekee seuraavan harjoittelun epäonnistumisen todennäköisemmäksi. Kun vaikeutat yksinolon harjoittelua asteittain, niin koiranpentu oppii, että tulet ulkona käynnin jälkeen aina takaisin:

Aloita siitä, että käyt oven takana vain 1 sekunnin verran, kun tämä onnistuu siten, että koiranpentu on rauhallinen, voit edetä harjoittelussa ja olla oven ulkopuolella 2 sekuntia kerrallaan.
Venytä poissaoloaikaa muutama sekunti kerrallaan ja lopulta huomaat, että koiranpentu kykenee olemaan yksin pidempäänkin rauhallisena.
Mikäli koiranpentu alkaa haukkumaan tai vinkumaan pitää palata takaisin lyhyempään harjoitteluaikaan.
Harjoittele riittävän usein ja älä etene liian nopeasti.
Älä tee ulos menemisestä tai sisääntulosta isoa numeroa.

Yksiolon opettelussa voit kokeilla apuna myös apteekeista ja eläinlääkäriasemilta saatavia tyynnyttäviä feromonivalmisteita. Hyvä vaihtoehto voi olla jättää myös pennun makuupaikalle omistajalle tuoksuvia vaatteita. Voit myös jättää radion tai television päälle. Tilan rajaaminen on myös hyödyksi, iso tila saattaa olla pennulle ahdistava ja pienessä tilassa vastaavasti koiranpentu usein kokee olonsa turvallisemmaksi.

Koiranpennulle useimmiten parhaiten sopiva rytmitys on se, että aamulla hoidetaan ulkoilu ja sitten annetaan ruoka ja tehdään omat henkilökohtaiset aamutoimet ja sitten vielä pennulle pikainen pissalenkki ennen yksin jäämistä. Esimerkiksi heti lenkkeilyn jälkeen koiralla on hetken aikaa monesti riehakas olo, jolloin ei ole hyvä hetki jäädä yksin saatikka aloittaa yksinolon opettelua.

Joskus kuulee sanottavan, että koiranpentu kannattaa jättää häkkiin yksinolon ajaksi. Tämä on kuitenkin Suomessa eläinsuojelulain mukaan kiellettyä. Häkissä pitäminen on sallittua ainoastaan kuljettamisen, sairauden tai muun tilapäisen hyväksyttävän syyn takia.

Koiranpentu – sylissä rauhoittuminen

Sylissä rauhoittuminen kannattaa opettaa koiranpennulle jo alkuvaiheissa. Tämä tarkoittaa sitä, että sylistä poispääsy on mahdollista vain, kun pentu on rauhallinen. Pidä pennusta kiinni hellästi, kun pentu on sylissä rauhallisena. Mikäli pentu liikkuu tai rimpuilee, tiukenna otetta välittömästi hieman. Älä rutista pentua vaan ainoastaan napakoita otetta vähän. Kun pentu rauhoittuu, niin palauta ote heti taas takaisin helläksi. Mikäli pentu rimpuilee, kun olet laskemassa sitä alas sylistä lattialle, niin ota pentu takaisin syliin rauhoittumaan – lattialle pääsee vain rauhallisena.

Huomaat todennäköisesti pian rauhoittumistaidosta olevan hyötyä kotona arjessa ja muuallakin, esimerkiksi julkisissa kulkuvälineissä liikkuessa.

Koiranpentu ja sen ikävaiheet

Koiran sosiaalistumiskausi 3–12 viikon välillä

Alkuvaiheessa sosiaalistuminen on koiranpennun emän ja kasvattajan yhteinen tehtävä, jolloin pentu tutustuu ympäristöönsä ja sitä hoitaviin ihmisiin.

Sosiaalistuminen jatkuu edelleen koiranpennun saapuessa uuteen kotiin. Alkuvaiheessa koiranpentu kannattaa tutustuttaa oman porukkaan ja sitten pikkuhiljaa sosiaalistaa pentua tasaiseen tahtiin uusiin asioihin. Pentu oppii tässä vaiheessa suunnattomasti ja imee itseensä vaikutteita.

Pentu nukkuu paljon ja tarvitsee unta kehittyäkseen. Se myös leikkii ja riehuu, mutta sille tulisi asettaa joitain rajoja jo heti pienestä pitäen. Esimerkiksi ei-sanan osaaminen on tärkeä perustaito pienempänäkin. Älä anna pennun esimerkiksi purra ihmisiä, opitusta tavasta on vaikea päästä eroon.

Koiranpennun kouluttamisessa ainoa toimiva ja hyväksyttävä vaihtoehto on positiivinen vahvistaminen. Positiivinen vahvistaminen perustuu siihen, että koiraa palkitaan hyvästä käyttäytymisestä ja negatiivinen käytös jätetään huomiotta mahdollisuuksien mukaan. Tarvittaessa pyydä koirankouluttajalta apua, https://www.elaintenkouluttajat.com/

Koiran lapsuusikä 3–6 kk

Myös lapsuusikäinen koiranpentu nukkuu paljon ja vahinkoja saattaa vielä tulla sisälle. Yleensä koiranpennut oppivat sisäsiistiksi noin 4 kk iän paikkeilla, mutta tässä on hyvin paljon rotu- ja yksilökohtaista vaihtelua.

Koiranpentu oppii lapsuusiässä helposti ja tämä vaihe kannattaa hyödyntää perustottelevaisuuden opetteluun. Myöhemmässä vaiheessa opettaminen on jo haasteellisempaa. Koiranpennulle kannattaa opettaa ainakin kontaktinotto, hihnakäytös ja luoksetulo.

Lapsuusikään kuuluu hampaiden vaihtuminen, jolloin ikenet kutisevat ja koiranpentu saattaa tuhota paikkoja, ellei luvallista pureskeltavaa ole tarjolla.

Koiran murrosikä 7-12 kk

Kun koiranpentu saavuttaa sukukypsyyden, se tulee murrosikään. Tällöin koiranpennun käyttäytyminen useimmiten muuttuu. Koiralla saattaa tässä vaiheessa ilmetä mm. alkavaa reviirikäyttäytymistä, tottelemattomuutta ja varauksellisuutta vieraita ihmisiä kohtaan. Murrosikä voi olla koiralle vaikeaa aikaa ja tekemisen tarve on suuri. Mikäli riittävää tekemistä ei ole tarjolla, murrosikäinen koiranpentu saattaa tuhota paikkoja. Koiranpentu tarvitsee tässä vaiheessa paljon omaehtoista liikuntaa, esimerkiksi vapaana oloa turvallisessa paikassa, jossa saa leikkiä omaan tahtiin.

Uuden oppiminen on tässä iässä haasteellista ja voi vaikuttaa, että koiranpentu on unohtanut kaiken oppimansa. On hyvä muistaa, että tämä on normaalia ja kuuluu ikävaiheeseen. Ole kärsivällinen, aiemmin opetettu ei ole kadonnut minnekään, nyt todennäköisesti tarvitaan vain parempia palkintoja. Eli viimeistään nyt kannattaa ottaa maistuvat (puolikosteat) herkut käyttöön harjoittelutilanteissa. Tässä vaiheessa on tärkeää ymmärtää, että koiranpentu on hormonimyrskyjen vietävissä, eikä ole kyse siitä, että olisit epäonnistunut koiran kouluttajana. Myös tässä vaiheessa tule pää pitää kylmänä ja koulutuksen tulee perustua positiiviseen vahvistamiseen.

Murrosiässä koiranpentu saattaa alkaa pelkäämään asioita, joista se ei ole ennen ollut moksiskaan. Tämäkin ns. ”mörköikä” on normaalia ja kuuluu kehitysvaiheeseen. Tällöin on tärkeää, että omistaja pysyy rauhallisena eikä ala lietsomaan koiranpennun pelkoja. Pentu saattaa mörköiässä pelätä esimerkiksi ihmisiä, joita ei ole ennen pelännyt tai vaikkapa pimeää.

Koiranpentu ja sisäsiisteys

Koiranpentu ei ole uuteen kotiin saapuessaan sisäsiisti ja matot saattavat olla hyvinkin houkutteleva paikka pissaamiseen. Kannattaa siis laittaa matot syrjään ja rajata tilat, joihin ei halua pennun pissaavan.

Levitä asuntoon useampia pissa-alustoja. Pissa-alusta itsessään saattaa houkutella koiranpennun pissaamaan oikeaan paikkaan. Mikäli näin ei tapahdu, nosta pentu alustalle sen aloitellessa tarpeiden tekemistä. Näin pentu oppii pikkuhiljaa oikean paikan tarpeiden tekoon.

Kun pennun pissat ja kakat osuvat pissa-alustaan, niin alustojen määrää voi asteittain vähentää ja siirtää kohti ulko-ovea. Sisäsiisteyden oppiminen on kuitenkin pitkä prosessi ja vaihtelee yksilöittäin ja roduittain. Yleensä koiranpennut ovat sisäsiistejä noin neljän kuukauden ikäisinä. Sisäsiisteyden oppimista helpottaa erityisesti tiheä ulkoilutus. Koiranpentu pissaa tekee tarpeensa usein nukkumisen, leikkimisen ja syömisen jälkeen, joten silloin on hyvä hetki käväistä ulkona.

Pidättelykyky paranee iän myötä. Pienillä koirilla havaitaan kuitenkin useasti myös aikuisena sisäsiisteyteen liittyviä ongelmia. Yksi vaihtoehto pienelle koiralle voi olla myös hiekkalaatikko, jossa se voi käydä tarpeillaan omaan tahtiinsa.

Koiranpentu ja maitohampaiden vaihtuminen

Kuva: irronnut maitoposkihammas

Koiranpennulla samoin kuin ihmisillä ensimmäiset hampaat ovat maitohampaat ja ne vaihtuvat pois pysyvien hampaiden tieltä. Koiran maitohampaat vaihtuvat 4 – 6 ikäkuukauden paikkeilla. Hampaiden vaihtuessa ikenet usein kutisevat ja tästä syystä koiranpentu saattaa pureskella normaalia ahkerammin mm. huonekaluja. Hampaiden vaihtumisen aikaan koiranpennulle kannattaa tarjota turvallista ja luvallista pureskeltavaa.

Jos koiranpennun maitohampaat eivät irtoa omaan tahtiinsa, ne voidaan joutua poistamaan eläinlääkärikäynnillä. Koiranpennulla maitohampaiden tulisi lähteä parin viikon kuluessa pysyvien hampaiden puhkeamisesta. Normaalitilanteessa kasvava pysyvä hammas puskee maitohammasta hajottaen maitohampaan juurta ja hammas irtoaa. Mikäli pysyvällä hampaalla on väärä ulostuloreitti painetta ei tule maitohampaan juureen, jolloin maitohammas jää paikoilleen.

Liian pitkäksi aikaa jäävät maitohampaat aiheuttavat ongelmia purennalle ja vääntävät pysyviä hampaita vinoon. Useimmiten maitohammas, joka ei irtoa itsekseen on kulmahammas. Irtoamattomien maitohampaiden poisto tapahtuu eläinlääkärissä useimmiten kirurgisesti.

Kuva: Koiran maitohammas

Koiranpennun irtoamattomiin maitohampaisiin ei tule kohdistaa voimankäyttöä, ettei hammas katkea. Maitohampaat murtuvat helposti ja katkennut hammas aiheuttaa tulehdusriskin juurikanavan jäädessä avoimeksi. Tulehdus voi puolestaan aiheuttaa pysyvään hampaaseen kiillevaurion. On tärkeää myös, että maitohampaan juuri saadaan kokonaisena ulos, eikä se estä pysyvän hampaan asettumista oikealle paikalleen.

Mikäli yhtään mietityttää, tuleeko maitohammas poistaa, niin käy mieluummin näyttämässä vastaanotolla kuin jäät odottelemaan – ennaltaehkäisy on parasta hoitoa. Erityisesti pienirotuisilla ja -kalloisilla koirilla on haasteita maitohampaitten irtoamisessa ja myös aikuisiällä enemmän hammasongelmia. Hammastarkistuksissa kannattaakin käydä vuosittain ja hoidattaa aikuisiässäkin ilmenevät ongelmat ajoissa, jolloin rahaa säästyy isommilta remonteilta ja peruuttamattomia muutoksia ei ehdi kehittymään.

Koiranpentu ja ruokinta

Pidä vettä jatkuvasti saatavilla

Muista että koiranpennulla täytyy olla raikasta ja puhdasta vettä tarjolla koko ajan, vesi on välttämätön ja tärkein ravintoaine. Terve koira tarvitsee vettä päivässä noin 50 ml elopainokiloa kohti. Veden saantia rajoitetaan, kun pentu oksentelee rajusti tai jatkuvasti. Koiranpennun juoma vesimäärä vaihtelee syödyn ruoan mukaan, jos ruoka sisältää itsessään vettä se vähentää luonnollisesti juotavan määrän tarvetta.

Miten usein koiranpentu syö?

Koiranpentu syö ensimmäisen ruoan aamulla pian heräämisen jälkeen, ja tästä eteenpäin tasaisin väliajoin noin 4 tunnin välein – eli pääsääntöisesti yhteensä 4 kertaa päivässä. Kun koiranpentu on n. 4 kk, se pärjää jo kolmella ruokintakerralla per päivä. Myöhemmin useimmat pärjäävät n. 7 kk iästä kahdella kerralla per päivä ja vuodesta eteenpäin yhdellä kerralla. Jokainen koiranpentu on kuitenkin tässä yksilöllinen ja ruokintakertoja voi vähentää, kun koiranpentu ei halua syödä yhtä useasti kuin aiemmin. Ruokailukertoja vähentäessä kannattaa huomata, että tyhjä maha saattaa aiheuttaa oksentelua. Mikäli oksentelua ilmenee ruokintavälin harvetessa kannattaa kokeilla auttaako, jos palaa takaisin tiheämpään ruokintaan.

Mitä ruokaa koiranpennulle kannattaa antaa?

Koiranpennun ruokinta kannattaa aloittaa samalla ruoalla, jota pentu on saanut syntymäkodissaan ja tarvittaessa vaihtaa ruoka asteittain uuteen. Äkkinäinen ruoan vaihto aiheuttaa usein ripulin. Hyvä ruoka tuottaa hyvän ulosteen, eli sopivan kiinteän ja suhteellisen hajuttoman. Yksi merkki ruokinnan epäsopivuudesta on runsaat ilmavaivat, jolloin syynä voi olla huono kuitujen laatu.

Ruokintavaihtoehtoja on pääasiallisesti kuivaruokinta, raakaruokinta tai ruokinta itsetehdyllä kotiruoalla – tai näiden sekoitus. Monet kuivaruokamerkit tarjoavat koiranpennuille sopivia ruokia. Aikuiskooltaan eri kokoisille koiranpennuille on olemassa erikseen omat ruokansa. Penturuokaa annetaan siihen asti kunnes koiran kasvu on päättynyt, eli normaalisti noin 1 vuoden ikään saakka ja isommilla roduilla 1,5 vuoden ikään asti.

Tärkeää on, että valittu ruokintatapa sopii hyvin koiran ja omistajan arkeen. Teollinen valmisruoka on varmempi, jos et ole innostunut perehtymään ruokintaan syvemmin, jotta koiranpentu saa ravinnosta varmasti kaikki kasvun tueksi tarvitsemansa proteiinit, hiilihydraatit, vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet, antioksidantit ja välttämättömät rasvahapot. Esimerkiksi kalsium ja fosfori ovat luustolle tärkeitä kivennäisaineita ja näiden kivennäisaineitten osalta tärkeää on sekä absoluuttiset määrät, että niiden välinen suhde. Pentu ei voi säädellä kalsiumin saantia, joten liiallinen ja liian vähäinen kalsiumin saanti on haitallista.

Huono ruokavalio voi aiheuttaa koiranpennulle mm.:

heikkoa kasvua
syömättömyyttä
anemiaa
elottoman turkin
lihaskatoa
lisääntynyttä sairastelua

Lisäksi ruokavalion on tutkittu vaikuttavan myös oppimiseen.

Mikäli koostat itse koiran ruokavalion, olethan yhteydessä ravintoneuvojaan tasapainoisen ruokavalion toteuttamiseksi. Ravintoneuvoja auttaa sinua myös aikuisiälle sopivan ruokavalion löytämisessä, joka maksimoi koiran hyvinvoinnin ja suorituskyvyn myös harrastusten parissa. Käynti ravintoneuvojalla maksaa itsensä takaisin pienempinä terveydenhoitokuluina.

Koiranpentu ripuloi tai oksentaa

Koiranpentu menee ripulin saatuaan aikuisia koiria herkemmin huonoon kuntoon. Tämä johtuu siitä, että pennut menettävät ripuloidessaan ja oksentaessaan suhteellisesti enemmän nestettä kuin aikuiset koirat.

Koiranpennun yleiskuntoa on syytä tarkkailla huolellisesti, eikä eläinlääkärille menoa kannata odottaa kauan. Mikäli ripuloivan koiranpennun yleiskunto heikkenee, tulee se viedä viipymättä eläinlääkäriin.

Ensiapuna ripuliin voit kokeilla eläinlääkäriasemilta ja apteekeista saatavia suolistoa rauhoittavia valmisteita, mutta ota yhteys eläinlääkäriin mikäli:

Yleiskunto heikkenee
Pennulla on kuumetta
Ripulin joukossa on verta. Jos verta on runsaasti tuo pentu välittömästi eläinlääkärille.
Ripulointi tai oksentelu kestää yli vuorokauden
Pentu ei pissaa (eli nestettä ei imeydy)
Pentu oksentelee tai ripuloi tiheään tahtiin tai rajusti
Mikäli koiranpentu oksentaa myös veden, voi olla kyse akuutista hätätapauksesta (suolitukos tai mahalaukun kiertymä)

Erityisesti ripulista tulee olla huolissaan, mikäli olet hankkinut pennun olosuhteista, joista et ole vakuuttunut ja pennun taustoista ei ole juurikaan tietoa.

Lue lisää ripulista täältä: Koiran ripuli – oireet ja hoito

Koiranpennun rokotukset

Joskus on kysytty, onko olemassa koiranpennuille oma penturokote. Erillistä penturokotetta ei kuitenkaan ole vaan pennut rokotetaan samoilla rokotteilla kuin aikuisetkin. Penturokote sanaa saatetaan käyttää tarkoittamaan varhaisrokotetta.

Koirille rokotukset annetaan ihonalaiskudokseen eivätkä ne yleensä edes huomaa pistosta. Koiranpentu rokotetaan yleisesti parvoa, penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta ja kennelyskää sekä rabiesta eli raivotautia vastaan. Matkustavalle koiranpennulle lisäksi voidaan tarvita leptospiroosirokotus (ei suositella alle 9 viikon ikäiselle pennulle).

Koiranpennulle suositellaan rokotteet annettaviksi seuraavasti:

8 vko iässä	Kolmoisrokote (parvo, penikkatauti, tarttuva maksatulehdus) ja kennelyskä. Jos pennulle on annettu varhaisrokote se voi tavata vapaammin muita koiria. Jos vasta-ainetasot ovat matalat, esimerkiksi siitä syystä ettei pentu ole saanut ternimaitoa voidaan pennulle antaa varhaisrokote jo 4 – 6 viikkoisena. Varhaisrokotteen etuna on se, että pennun voi antaa tutustua vapaammin muihin koiriin ja ympäristöön.
12 vko iässä	Kolmoisrokote (parvo, penikkatauti, tarttuva maksatulehdus) ja rabies ( + tarvittaessa kennelyskä)
Vuoden iässä	Vuoden iässä Kolmoisrokotteen tehoste + rabies + kennelyskä.
Myöhemmin	Mikäli koira ulkoilee koirapuistossa, käy koiraharrastuksissa tai -tapahtumissa kennelyskärokote tulisi antaa vuosittain. Muut rokotteet ovat voimassa yleensä 3 vuotta. Rokotukset merkitään rokotustodistukseen tai lemmikkieläinpassiin, josta näet myös kunkin rokotuksen voimassaoloajan.

Jokaisen rokotuskerran yhteydessä eläinlääkäri tekee koiranpennulle terveystarkastuksen, jossa tutkitaan mm. silmät, korvat, limakalvot, hampaat, imusolmukkeet, kuunnellaan sydän ja keuhkot sekä tunnustellaan vatsaontelo muutosten varalta. Terveystarkastuksessa on hyvä käydä joka tapauksessa vuosittain ja kun kaikki rokotukset pitää kunnossa, niin terveystarkastus tulee luontevasti siinä ohessa. Yksi vuosi on koiran iässä pitkä aika, jossa ehtii kehittymään monenlaista vaivaa, joten vuosittaisesta eläinlääkärikäynnistä kannattaa pitää tiukasti kiinni.

Lue lisää rokotuksista täältä:

Koiranpennun madotus eli sisäloishäätö

Pennuille suositellaan sisäloishäätöä 1 – 2 viikkoa ennen rokotusta. Mikäli perheessä asustelee muita koria tai kissoja, niin matolääkkeet kannattaa antaa tarvittaessa koko porukalle samaan aikaan.

Aikuisilla koirilla ja kissoilla madotus suositellaan tehtäväksi ulostenäytteiden pohjalta. Ulostenäyte mahdollistaa, että madot pystytään tunnistamaan ja lääkitsemään juuri kyseisten matojen häätöön sopivalla matolääkkeellä. Taustalla on myös ajatus turhan lääkitsemisen välttämisestä ja lääkeresistenssin kehittymisen estämisestä. Pennuilla madotus tehdään kuitenkin rutiininomaisesti ilman ulostenäytteen tutkimista.

Koiranpennun päivittäinen hoito

Koiranpentu kannattaa totuttaa hampaiden säännölliseen hoitoon jo pennusta pitäen. Hampaat suositellaankin pestäväksi päivittäin. Hampaiden harjaaminen estää plakin ja hammaskiven syntyä, jotka myöhemmin aiheuttavat puolestaan ientulehdusta. Samalla kun harjailet koiranpennulta hampaita, on hyvä tarkistaa muutenkin suun ja hampaiden tilanne. Voit tutkia onko suussa eläinlääkärikäyntiä vaativia hampaan murtumia tai muutoksia esimerkiksi ikenissä. Lue artikkelista miten totutat koiran hampaiden harjaamiseen: Koiran hampaiden harjaaminen.

Myös turkin harjaaminen ja pesu vaatii usein totuttamista. Pennun korvat kannattaa myös tarkastaa säännöllisesti. Terve korva on puhdas ja hajuton, sisältä vaalean värinen eikä siinä ole eritteitä. Koiran korvat puhdistetaan vain tarvittaessa nimenomaiseen tarkoitukseen olevalla puhdistusaineella, jota saa apteekista ja eläinlääkäriltä. Älä käytä koiran korvien puhdistamiseen ns. topsy-puikkoja.

Lisäksi koira kannattaa totuttaa lämmön mittaamiseen. Tämä on siinäkin mielessä hyvä, että opit tietämään mikä on koirasi normaali lämpötila ja havaitset poikkeamat normaalista. Koiran lämpö mitataan liukastamalla tarkoitukseen sopiva kuumemittari ja viemällä mittarin kärki varovasti peräaukon sisäpuolelle. Koiran normaali lämpö peräaukosta mitattuna on 38 – 39 °C.

Koiranpennun kynnet kasvavat yllättävän nopeaan tahtiin. Lue seuraavasta artikkelista enemmän kynsien leikkaamisesta ja siitä miten voi opettaa koiralle tapahtumasta mieleisen: kynsien leikkaaminen.

Koiranpennun kastrointi

Leikkaamaton uroskoira voi kärsiä jatkuvasta narttujen jättämästä hajustimulaatiosta, joka ilmenee levottomuutena, turhautumisena ja keskittymisvaikeuksina. Mikäli koiranpentu ei ole jalostuskoira, niin leikkaamista kannattaa harkita.

Maailmalla varhaisleikkauksia tehdään hyvinkin nuorena, mutta tällöin perustelut liittyvät lähtökohtaisesti aina populaatioon. Suomessa tämä aspekti ei ole niin merkittävä, joten on perusteltua tarkastella asiaa yksilön kannalta. Anestesiariskin vuoksi Omaeläinklinikalla ei tehdä kastrointeja alle 4 kk ikäisille pennuille. Sitä vanhempien lemmikkien leikkausajankohdan määrittämisen tulee perustua eläinlääkärin tekemään yksilökohtaiseen hyöty/haitta-arvioon.

Lue lisää: Koiran kastrointi

Koiranpennun sterilisointi

Mikäli narttupentua ei ole aikomus käyttää jalostuksessa, kannattaa sen sterilisointia harkita terveysvaikutusten vuoksi. Ennen ensimmäisiä tai toisia juoksuja tehty sterilisaatio vähentää merkittävästi maitorauhaskasvainten riskiä. Sterilisaatio myös estää märkäkohdun eli pyometran kehittymisen, johon sairastuu jopa 20 % leikkaamattomista narttukoirista.

Maailmalla varhaisleikkauksia tehdään hyvinkin nuorena, mutta tällöin perustelut liittyvät lähtökohtaisesti aina populaatioon. Suomessa tämä aspekti ei ole niin merkittävä, joten on perusteltua tarkastella asiaa yksilön kannalta. Anestesiariskin vuoksi Omaeläinklinikalla ei tehdä sterilointeja alle 4 kk ikäisille pennuille. Sitä vanhempien lemmikkien leikkausajankohdan määrittämisen tulee perustua eläinlääkärin tekemään yksilökohtaiseen hyöty/haitta-arvioon.

Lue lisää:

Koiranpennun vakuutukset

Koiranpentua hankkiessa tulee varautua eläinlääkärikuluihin jollain tavoin, olipa sitten kyseessä sekarotuinen tai rotukoira. Kukin koiranpennun omistaja varautuu kuitenkin omalla tavallaan. Joku haluaa maksaa eläinlääkärikulut suoraan omasta pussistaan. Yhä useampi haluaa kuitenkin hankkia koiralle vakuutuksen, joka kattaa yllättäviä eläinlääkärikuluja. Esimerkiksi tapaturman sattuessa eläinlääkärikulut voivat nousta tuhansiin euroihin.

Omaeläinklinikalla on useimpien vakuutusyhtiöiden kanssa suorakorvausmenettely, joka tarkoittaa, että me laskutamme vakuutusyhtiötä suoraan ja sinulle jää maksettavaksi ainoastaan omavastuuosuus.

Mikäli et ole hankkinut vakuutusta, niin eläinlääkärikuluihin voi hakea myös rahoitusta eläinlääkäriasemalta.

Vaikka vakuutuksia ja rahoituksia on saatavilla, ennaltaehkäisy on kuitenkin koiran ja rahapussin kannalta joka tapauksessa parasta terveydenhoitoa. Käytä koiranpentua ja aikuista koiraa säännöllisesti eläinlääkärillä. Tällöin mahdolliset sairaudet ja vaivat havaitaan ajoissa ja näin niiden hoitaminen on yleensä myös edullisempaa.

Milloin koiranpennun kanssa eläinlääkäriin?

Koira tarvitsee eläinlääkäriä samalla tavalla kuin ihmiset lääkäriä. Erona ihmiseen on kuitenkin, se että koira pyrkii peittämään kivun.

Muutokset käyttäytymisestä voivat kertoa kivusta (esim. omiin oloihin vetäytyminen, liikkumishaluttomuus, rauhattomuus, aggressiivisuus, jatkuva nuoleminen, jatkuva paikan vaihtaminen yöllä, syömättömyys jne). Oli muutos käyttäytymisessä millaista tahansa ota huomioon kivun mahdollisuus.
Yhtään pintahaavaa syvemmät haavat vaativat eläinlääkärikäynnin ja mahdollisen tikkaamisen
Jos koiranpentu ripuloi tai oksentelee yli yhden päivän, se tarvitsee eläinlääkäriä. Mikäli koira oksentaa myös veden, voi olla kyseessä suolitukos ja eläinlääkäriin tulee lähteä viivyttelemättä
Myös kutinat ja muut iho-ongelmat vaativat syyn selvittämistä, ei ole normaalia, että koira raapii itseään jatkuvasti/usein
Koiralla kuume alkaa lämmön noustessa yli 39,5 astetta. Yli 41 asteen kuumesta voi aiheutua jo pysyviä vaurioita ja johtaa jopa kuolemaan. Mikäli kuume nousee yli 41 asteen, suihkuttele koiraa viileällä suihkulla vartin ajan ja kun kuume on laskenut alle 41 lähde heti eläinlääkärille.

Kannattaa mieluummin olla herkästi yhteydessä eläinlääkäriin hoidontarpeen arvioimiseksi, kuin jäädä odottelemaan oireiden pahenemista.

Päivittäisten rutiinien yhteydessä kiinnitä huomiota mm:

Suuhun: ikenien kuuluu olla vaaleanpunaiset, hampaiden valkoiset ja puhtaat. Hengityksen ei kuulu haista.
Silmiin: silmien tulee olla kirkkaat ja eritteistä vapaat
Kuonoon: kuono on viileä ja kostea ja siitä ei vuoda eritteitä
Turkkiin: terve turkki on kiiltävä
Korviin: korvien tulee olla puhtaat ja niiden ei kuulu haista