Koiran ravitsemukselliset tarpeet

Artikkeli on kirjoitettu yhteistyössä Royal Caninin kanssa

Koiran ruokailukäyttäytymisestä

Koiraeläimet ovat sekasyöjiä, jotka saalistavat luonnossa pääasiassa isoja saaliseläimiä. Ne ovat tottuneita syömään harvoin ja paljon kerrallaan. Koiraeläimet syövät myös marjoja, kasvinosia, hedelmiä ja pienempiä saaliseläimiä. Ne syövät yleensä päiväsaikaan, mutta nillä ei ole selkeästi määräytynyttä vuorokausirytmiä. Koiraeläimet juovat yleensä hyvin vettä ja korjaavat myös nestehukkaa tehokkaasti.

Tottumukset vaikuttavat ruoan maittavuuteen. Esimerkiksi pentuna syöty ruoka vaikuttaa ruokatottumuksiin aikuisena. Koira maistaa tutussa, rauhallisessa (neofiilisessä) tilassa yleensä mielellään myös uutta ruokaa. Sen sijaan stressaantuessaan ne kadottavat helposti ruokahalunsa (neofobia). Koira ruokitaan yleensä 1-2 kertaa päivässä. Raikasta vettä tulee aina olla vapaasti saatavilla. Ruokavaliomuutokset suositellaan aina tehtäväksi asteittain suoliston suojaamiseksi sekä maittavuuden varmistamiseksi.

Koiran ravitsemukselliset tarpeet

Koiralle on määritelty ravintoaineiden tarve (NRC, AAFCO, FEDIAF), ei tiettyjen raaka-aineiden tarvetta.

Elämänvaihe ja koko vaikuttavat koiran ravitsemuksellisiin tarpeisiin. Pikkupennulla ja kasvavalla koiralla omat erityiset tarpeensa, samoin tiineellä ja imettävällä emällä. Myös ikääntyminen sekä koiran koko tuovat mukanaan erilaisia erityistarpeita.

Pienten koirien kohdalla on syytä ottaa huomioon mm. se, että ne tarvitsevat päivittäisen energiansa tiiviistä pienistä ruoka-annoksista. Ne ovat myös usein nirsoja ja niillä on taipumusta hammaskiven kertymiseen, ummetukseen ja virtsatievaivoihin. Isompien koirien kohdalla taas ruoansulatuskanava on usein herkkä ja niillä on taipumusta löysään ulosteeseen. Myös suurempien koirien tuki- ja liikuntaelimet ovat kovilla ja niiden elimistössä hapettumisstressi on runsasta. Koirilla tavataan myös joitain rotutyypillisiä erityistarpeita.

Ravintoainetarpeiden täyttämisen lisäksi myös energiatarve tulee määrittää. Energiantarve riippuu esimerkiksi eläimen koosta, elämänvaiheesta, aktiivisuudesta, terveydentilasta. Ravintoaineiden määrä ja tasapaino määritellään suhteessä ruoan sisältämään kokonaisenergiaan.

Ruokavalion voi koostaa monella tavalla. Teollisen ruoan kohdalla tulee pyrkiä varmistumaan ruoan korkeasta laadusta ja siitä, että ruokavalion koostumus perustuu koiran tarpeisiin. Teollinen ruoka on helppo ja turvallinen vaihtoehto, kun on ensin varmistunut ruoan ravintoaineprofiilista ja laadusta, mm. sen sulavuudesta eli hyödynnettävyydestä koiran elimistössä.

* NRC = National Research Council, AAFCO = Association of American Feed Control Officials, FEDIAF = The European Pet Food Industry Federation

Koiran ravintoaineiden tarve

Ruoan sisältämät ravintoaineet ovat rakennuspalikoita, joita koira käyttää ylläpitämään kehon erilaisia toimintoja. Valkuaisaineista eli proteiineista saatavat ravintoaineet ovat nimeltään aminohappoja. Koiralle on määritelty välttämättömäksi 10 aminohapon ravitsemuksellinen tarve ja nämä tulee saada ravinnosta päivittäin. Ruoan tulee vastaa myös koiran päivittäiseen 50 – 70 ravintoaineen tarpeeseen. Tämän ravitsemuksellisen palapelin lisäksi koira tarvitsee ravinnostaan yksilöllisen määrän energiaa. 

Erityiset ravintoaineet

Kaikilla ravintoaineilla on erityinen tehtävänsä. Välttämättömien ravintoainetarpeiden lisäksi ruoka voi sisältää normaalia suuremman määrän tiettyä ravintoainetta hyvinvointia lisäämään. Esimerkiksi erityyppiset antioksidantit ovat ravintoaineita, jotka vähentävät reaktiivisten happiradikaalien vaikutuksia kehossa, mutta myös estävät elimistön rasvamolekyylien hapettumisen. Glukosamiini ja kondroitiinisulfaatti tukevat nivelten hyvinvointia, natriumpolyfosfaatti voi puolestaan vähentää plakin ja hammaskiven muodostumista.

Tuotteiden laatuun vaikuttavia tekijöitä

Ruokaa valitessaan kannattaa varmistua siitä, että ruoka on täysravintoa, eli suunniteltu kattamaan sellaisenaan koiran päivittäiset ravitsemukselliset tarpeet. Mikäli ruoka on täydennysravintoa, se ei sovi ainoaksi ruoaksi.

Voidakseen hyvin koira tarvitsee sopivan annoksen ruokaa, joka sisältää optimaalisesti kaloreita ja riittävästi ravintoaineita, jotka ovat keskenään tasapainossa. Ravinnon laatua eivät määrittele yksittäisten raaka-aineiden, kuten eläinperäisten proteiinien tai hiilihydraattien, pitoisuudet. Tuotteen laatua voi paremmin arvioida sen ravintoainepitoisuuksien, toimivuuden ja sulavuuden avulla.

Ruoan laadusta kertovat sen optimoitu ravintoainesisältö sekä sulavuus. Ruoan sulavuus ja toimivuus riippuu raaka-aineiden huolellisesta valinnasta ja laadusta. Laadukkaan teollisen ruoan sulavuuteen voidaan vaikuttaa erilaisten käsittelyjen avulla, esimerkiksi raaka-aineen hienontamisella, kuumentamisella tai entsymaattisella pilkkomisella eli hydrolysointimenetelmää käyttäen.

Sisällysluettelon tarkoituksena on ilmoittaa, mitä raaka-aineita rehussa on. Se ei itsessään kerro käytettyjen raaka-aineiden tai valmiin tuotteen laadusta tai sulavuudesta. Rehulainsäädännön mukaan kaikki sisällysluettelon raaka-aineet tai raaka-ainesosaryhmät on lueteltava painon mukaan laskevassa järjestyksessä ennen kuumentamista/kuivaamista. Tuotteita on erittäin hankalaa vertailla vain pakkausmerkintöjen perusteella, mutta ottamalla yhteyttä ruoan valmistajaan/ maahantuojaan saat tarvittavia lisätietoja tuotteiden valmistamisesta sekä laatu- ja turvallisuuskriteereistä.

Tutustu myös koiran erikoisruokavalioihin, lue Royal Caninin asiantuntijaeläinlääkäri Pia Raistakan artikkeli aiheesta.

Lue myös kissan ravitsemuksellisista tarpeista ja kissan erikoisruokavalioista.