IBD eli krooninen tulehduksellinen suolistosairaus on nimensä mukaisesti krooninen eli pitkään jatkunut tai toistuva tulehdustila suoliston pintasolukossa eli epiteelikerroksessa. Terminä koiran IBD:llä voidaan tarkoittaa joukkoa kroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia. Termi voi olla hämmentävä, sillä Koiran IBD eroaa laajalti ihmisillä tavattavista IBD-sairauksista, eikä niitä tulisi sekoittaa toisiinsa. Koiran kroonisista suolistovaivoista suuri osa on hoidettavissa ruokavaliolla.
Kroonisesta suolistotulehduksesta puhutaan, kun oireilu on kestänyt yli 3 viikkoa tai on toistuvaa. IBD voi oireilla ohut- tai paksusuolessa ja vatsalaukun ärsytykseen liittyviä oireita kuten oksentelua voi esiintyä.
IBD:n oireenkuva
Tyypillinen IDB:stä kärsivä potilas kärsii kroonisista ripulioireista, jotka voivat olla joko jatkuvia, ajoittaisia tai toistuvia. Potilaalla voi esiintyä oksentelua ja laihtumista erityisesti, jos oireilu on ohutsuoliperäistä. Turkki voi olla huonokuntoinen ja kiilloton johtuen imeytymishäiriöstä.
Taudin vakavammissa muodoissa voidaan nähdä yleisoireita kuten aliravitsemusta, kutinaa, turvotusta ja nestekertymää vatsaonteloon.
Taustasyyt IBD:n oireiden kehittymiselle
Varsinaista aiheuttajaa oireille ei tunneta, mutta mahdollisina taustasyinä taudin kehittymiselle pidetään immunologisia, geneettisiä eli perimästä johtuvia ja ympäristöstä johtuvia tekijöitä.
Oireita syntyy, kun suolen limakalvolla muodostuu poikkeava tulehdusreaktio suoliston puolustusjärjestelmän reagoidessa ärsykkeisiin kuten suoliston normaaliflooraan (suoliston terve bakteerikanta), sekä väliaikaiseen flooraan (mahdolliset haitalliset bakteerit). Tulehdusreaktio voi syntyä myös ravinnon antigeenejä kohtaan, jolloin puhutaan ruoka-aine yliherkkyydestä.
Ohut- ja paksusuoliperäisen ripulin erottaminen
Paksusuoliperäisessä oireilussa ulostustarve tihentyy ulosteen määrien ollessa pieniä ulostuskertaa kohden. Uloste voi olla vetisiä, jatkuva ulostamisen tarve ja pinnistely tyyppioireina. Ulosteen pinnassa voi olla verta – kirkasta verensekaista vuotoa voi tulla ulostusyritysten yhteydessä liittyen paksusuolen limakalvovaurioon. Uloste voi olla limaista. Laihtuminen ei liity paksusuoliperäiseen ripuliin.
Ohutsuoliperäiseen ripuliin ei yleensä liity voimakkaasti tihentynyt ulostamisen tarve (tenesmus), ulosteet ovat runsaita ulostustiheyden ollessa normaali. Uloste voi olla rasvaista, kellertävää, tervamaista ja sisältää sulamatonta ruokaa. Melena eli tervamainen musta uloste on merkki ohutsuolen verenvuodosta. Ohutsuoliperäinen verenvuoto on tummaa, sillä ruuansulatus on osin sulattanut veren. Laihtuminen ja oksentelu ja imeytymishäiriöt tyypillisiä.
IBD:n diagnosointi ja hoito
Kroonisista suolistovaivoista kärsivän koiran diagnostiikka perustuu poissulkudiagnosointiin ja hoitokokeiluihin.
Hyväkuntoisen pitkittyneistä ruuansulatuskanavan oireista kärsivän lemmikin kohdalla lähdetään ensisijaisesti poissulkemaan yleisimmät syyt oireiluun – sisäloiset ja ruoka-aineallergia. Sisäloiset voidaan poissulkea tutkimalla ulostenäytteet ja ruoka-aine allergian hoitokokeiluna käytetään eliminaatiodiettiä, jonka tukena aloitetaan probiootit (maitohappobakteeri) ja prebiootit erityisesti paksusuoliperäisen ripulin hoidossa (sulamaton kuitulisä kuten psyllium).
Yleisoireisen tai huonokuntoisen potilaan kohdalla aloitetaan myös tukihoito kuten nesteterapia ja mahdollinen lääkekokeilu.
Verinäytteillä voidaan pyrkiä poissulkemaan mahdollisia elinperäisiä syitä oireille.
Kun sisäloiset on poissuljettu, eikä ruokavaliokokeilulla olla saatu vastetta, seuraava askel hoitosuunnitelmassa on usein antibioottikokeilu. Osa IBD potilaista vastaa antibiootteihin ja oireilu saadaan kuriin antibioottikuurein – tällöin puhutaan antibioottiresponsiivisesta ripulista.
Jos oireilua ei saada antibioottikokeilullakaan kuriin, on syytä suorittaa suoliston ultraäänitutkimus ja harkita koepalojen ottamista suolistosta. Koepalat voidaan ottaa tähystämällä tai avoleikkauksessa.
Idiopaattinen tulehduksellinen suolistosairaus (IBD) diagnosoidaan suoliston koepaloilla, kun muut syyt kroonisille suolistovaivoille on poissuljettu.
Kun IBD on diagnosoitu, eikä antibiootti- tai ruokavaliokokeilulla ole saatu vastetta, siirrytään immunosupressiivisen lääkityksen kokeiluun.
Ruokavalio on lääkityksen rinnalla aina olennaisena osana hoitoa.
IBD:n ennuste
Suurin osa koirien kroonisista suolistotulehduksista saadaan hallintaan ruokavaliolla, jolloin ennuste on erinomainen. Myös antibioottiresponsiivisella suolistotulehduksella on hyvä ennuste. Immunosuppressiivista lääkitystä vaativien ja vakavaoireisten potilaiden ennuste on epävarmempi.
Lue mahasuolikanavan tulehduksista.
Lue giardiasta.
Lue koiran ripulista.