Korvapunkki
Kirjoittaja
Kaisa
Saarinen
Vastaava eläinlääkäri eläinlääkäri ell

Kissan ja koiran korvapunkki

Artikkelin sisältö

Korvapunkki, Otodectes cynotis, on pieni korvassa asuva ulkoloinen, jota tyypillisimmin tavataan kissoilla ja voimakkaasti oireilevana erityisesti kissanpennuilla. Kaikilla tartunnat eivät ole yhtä voimakasoireisia ja ne voivat olla oireettomiakin.

Korvapunkille kelpaavat kissan lisäksi myös muut eläimet isännäksi: korvapunkkitartuntoja tavataan myös ainakin koirilla, ketuilla ja freteillä. Kissoilla tartunnat ovat kuitenkin tyypillisimpiä ja korvapunkkien määrä korvissa tyypillisesti suurempi kuin koirilla ja useissa tapauksissa perheen koira onkin saanut kissalta tartunnan.

Harvinaisena korvapunkki voi joskus aiheuttaa myös ihmisille lieviä iho-oireita. Korvapunkki tarttuu pääosin eläinten välisessä kontaktissa. Sen tarttuvuuden vuoksi yleensä perheen kaikki koirat ja kissat tulisi hoitaa, kun yhdellä tartunta todetaan, myös oireettomat yksilöt.

Korvapunkki
Korvapunkki mikroskoopin alla

Korvapunkin elämä

Korvapunkki on noin 0,3-0,4 mm pitkä ulkoloinen, joka elää elämäänsä korvakäytävän ja ihon pinnalla. Tartunnat eläimestä toiseen tapahtuvat pääosin eläinten välisissä kohtaamisissa.

Kypsyttyään ensin munassa kuusijalkaiseksi toukaksi, se kuoriutuu ja kehittyy aikuiseksi lisääntymiskykyiseksi kahdeksanjalkaiseksi korvapunkiksi kahden nymfimuodon kautta. Tämä kehitys kestää noin 3 viikkoa ja tapahtuu yleensä kokonaan korvakäytävässä.

Korvapunkki ei ole vertaimevä loinen eikä kaivaudu ihon sisälle, vaan se elää korvakäytävän pinnalla ja syö pinnan kuollutta kudosta. Korvakäytävä tästä kuitenkin yleensä ärtyy ja tulehtuu.

Korvapunkkitartunnan oireet

Tyypillisesti korvapunkkitartunnassa havaitaan, välillä hyvinkin runsaasti, tummaa kahvinporomaista eritettä molemmissa korvissa. Usein oireena on voimakasta kutinaa, joka oireilee esimerkiksi pään ravisteluna ja korvien raapimisena ja joskus raapaleita voidaan havaita korvalehdillä ja niiden ympäristössä. Joskus voi lisäksi olla pieniä paukamia iholla, esimerkiksi kaulan, kylkien ja hännänkin alueella.

Diagnoosi

Korvapunkkitartunta diagnosoidaan yleensä mikroskopoimalla korvaeritenäyte ilman värjäystä ja käsittelyä. Korvapunkit voi todentaa myös video-otoskoopilla korvakäytävän tähystystutkimuksessa. 

Ohessa video korvapunkeista, videon alkuosassa korvapunkit ovat mikroskoopin alla ja loppupuolella on kuvaa tähystystutkimuksesta:

Korvapunkkien lisäksi tarkastellaan eläinlääkärissä yleensä korvaeritenäyte myös värjättynä sen varalta, että korvaan on korvapunkkitartunnan seurauksena syntynyt myös muita tulehdusmuutoksia tai esimerkiksi bakteerien tai hiivan ylikasvua.

Korvapunkkitartunnan hoito

Korvapunkkitartunta hoidetaan siihen tehoavalla loislääkityksellä. Yleisimmin käytetään eläinlääkärin määräämää systeemistä ulkoloislääkettä, kuten esimerkiksi selamektiinia, imidaklopridi/moksidektiiniä tai fluralaneeria, myös muita valmisteita on olemassa ja eläinlääkäri tekee lääkityssuunnitelman käynnin yhteydessä. Tämän lisäksi myös paikallisvalmisteita on olemassa.

Erittäin tärkeää on myös puhdistaa korvakäytävä eritteistä. Jos korvapunkkitartunnan lisäksi korvassa havaitaan sekundäärinen bakteeri- tai hiivatulehdus, hoidetaan sitä korvapunkkien häätämisen lisäksi. Yleisimmin puhdistus näihin tehoavalla korvapuhdistusaineella ja tarvittaessa tulehtuneen korvan rauhoittaminen esim. paikallisella kortisonilla ovat riittävät loishäädön lisäksi, mutta joskus joudutaan käyttämään myös muita eläinlääkärin määräämiä korvalääkkeitä.

Koska eläinlääkäriin?

On suositeltavaa varata aika eläinlääkäriin aina jos eläimellä on korvaoireita, kuten pään ravistelua tai korvien raapimista, jotta saadaan tilanne tutkittua ja ikävää korvien kutinaoiretta helpotettua, olipa taustalla sitten korvapunkki tai muu syy korvaoireisiin. Lisäksi jos korvaeritettä kertyy runsaasti, on suositeltavaa tarkastaa tilanne, vaikka päänravistelua tai korvien raapimista ei oireena olisikaan.

Korvapunkki parittelu
Korvapunkkeja mikroskoopin alla

 

Lue linkistä asiaa koiran korvatulehduksesta.

Samankaltaisia artikkeleita

Kissa makoilee sängyllä ja omistaja silittää sen päätä
Vanhan kissan sairaudet

Vanhuuden merkit Yleisen määritelmän mukaan seniorikissat ovat 11—14-vuotiaita ja vanhuksia taas ovat yli 15-vuotiaat kissat. Lemmikkikissat elävät yhä pidempään, ja eläinlääkärin vastaanotolla yli 15-vuotiaat kissamummut

Lue lisää »
Omistaja pesee kissaa
Kissan peseminen

Kissan peseminen on tarpeellista silloin, jos kissa ei jostain syystä pysty puhdistamaan turkkiaan nuolemalla tai kun turkin puhtaanapito vaatii lisäksi myös vesipesua. Pitkäkarvaiset ja karvattomat

Lue lisää »
Omistaja pitää kissaa sylissä ja leikkaa sen kynsiä
Kissan kynsien leikkaus

Sisäkissan kynsien leikkaus pitää huolen siitä, etteivät kynnet pääse kasvamaan häiritsevän pitkiksi. Kun kissan kynnet näkyvät tassun ollessa rentoina, kynnet kaipaavat leikkausta. Kissan kynnet kasvat

Lue lisää »

Varaa aika

Huomaathan, että kaikki aikamme eivät ole varattavissa nettiajanvarauksessa. Jos et löydä tarvitsemaasi palvelua, ole hyvä ja ota yhteyttä klinikkaan.