Eläimelle leikki on tapa nauttia hetkestä ja viihdyttää itseään. Näiden lisäksi leikki kehittää monia elämässä tarvittavia taitoja. Monet leikkimisen syyt ovat samoja kuin ihmisilläkin.
Eläimen leikki jäljittelee sille lajityypillistä käytöstä, mutta se ei johda tavoiteltuun lopputulokseen. Esimerkiksi kissan leikkeihin kuuluu vaanimista ja hyökkäyksiä. Kaiken tämän kissa tekee vain huvin vuoksi ilman, että leikki johtaisi oikean saaliin kiinnisaamiseen.
Siksi voidaankin sanoa, että eläimelle leikki on tietyllä tavalla hyödytöntä käytöstä. Sillä on kuitenkin monia hyviä puolia, ja etenkin pennut ja nuoret eläimet oppivat leikkiessä monia aikuisena tarvittavia taitoja.
Sekä lemmikkeinä elävät eläimet että villieläimet leikkivät. Leikkiminen on yleistä monille nisäkkäille ja linnuille, mutta myös joidenkin matelijoiden käytös voidaan tulkita leikkimiseksi. Eläintutkijat ovat havainneet esimerkiksi krokotiilien kantavan toisiaan reppuselässä, eikä käytökselle ole löytynyt muuta selitystä, kuin leikkiminen.
Miksi eläimet leikkivät?
Leikkiminen on hauskaa. Eläintutkijat ovat päätelleet eläinten leikkivän siksi, että ne nauttivat siitä. Vaikka leikkiminen hyödyttää eläimiä monilla tavoilla ja auttaa niitä kehittymään, pohjimmiltaan ne leikkivät vain leikkimisen ilosta. Tutkijat ovat havainneet korppien lumilautailevan talon harjalla ja nähneet nuorien elefanttien käyttävän joen uomia liukumäkenä. Tällainen käytös ei hyödytä eläimiä millään tavalla, vaan ainoastaan tuottaa iloa.
Leikki opettaa reagoimaan yllättäviin vaaratilanteisiin. Erityisesti pennut ja nuoret eläimet oppivat leikkiessään samoja taitoja, joita ne hyödyntävät myöhemmin elämässään puolustaessaan itseään.
Leikki on saalistamisen harjoittelua. Monien eläinten leikki jäljittelee saalistamista tai saalistamiseen tarvittavia taitoja. Delfiinit jahtaavat puhaltamiaan ilmakuplia ja tutkijat ovat havainnet haukkojen vaanivan elottomia esineitä, kuten oksia ja kiviä.
Leikki kehittää motorisia taitoja. Temmeltäessään eläin oppii hallitsemaan raajojansa, hyppimään, juoksemaan ja vaihteleman suuntaa. Epävarmasti taapertavan koiranpennun leikit muuttuvat vähitellen varmoiksi, ja koirasta tulee taitava liikkuja.
Leikki kehittää eläimen sosiaalisia taitoja. Leikkiessä eläin oppii sosiaalisia taitoja ja ymmärtää laumansa hierarkian. Lemmikkinä elävien eläinten laumaan voivat kuulua sekä perheen muut eläimet että ihmiset.
Tarjoa lemmikille monipuolisesti erilaisia virikkeitä ja leikkejä
Koska leikki on osa lemmikin elämää, ihmisen tehtävä on tarjota eläimelle tarpeeksi virikkeitä. Jos eläin ei pääse toteuttamaan lajityypillistä käytöstään, se usein turhautuu. Turhautuminen taas voi aiheuttaa käytösongelmia.
Kanit innostuvat usein esimerkiksi kaivelumahdollisuuksista ja estehypyistä. Kissat taas kaipaavat metsästysleikkejä ja korkeita kiipelipaikkoja. Koirien tärkein aisti on hajuaisti. Siksi koirat nauttivat, kun ne pääsevät etsimään ruokaa tai muuten käyttämään hajuaistiaan.
Lue lisää koiran aktivoinnista, kissan aktivoinnista ja kanin aktivoinnista.
Vanhakin eläin nauttii leikkimisestä
Vanhakin eläin nauttii leikkimisestä. Esimerkiksi kissojen kuuluu leikkiä vielä vanhuksinakin, sillä metsästysleikit ovat osa niiden lajityypillistä käytöstä. Jos kissa lakkaa leikkimästä tai välttelee liikkumista, se voi olla merkki kivusta. Sama pätee myös koiriin.
Muutos lemmikin käytöksessä voi kertoa siitä, että eläimellä on kipuja tai jokin sairaus. Omistaja tunnistaa yleensä parhaiten, milloin käytös poikkeaa tavallisesta. Eläimet ovat mestareita piilottamaan kipunsa, joten lemmikin muuttuneeseen käytökseen kannattaa reagoida heti. Eläinlääkäri pystyy selvittämään, onko muuttuneen käytöksen taustalla jokin sairaus ja onko eläimellä mahdollisesti kipuja.
