Kuivasilmäisyys eli keratokonjunktivitis sicca (KCS) on yleinen koirien silmäsairaus.
Kyynelneste on erittäin tärkeää sarveiskalvon elinvoimaisuudelle, sillä kirkas sarveiskalvokudos ei ole verisuonitettua. Kyynelneste varmistaa ravintoaineiden ja hapen pääsyn silmän pinnalle.
Kyynelneste suojaa silmän pintaa kuivumiselta ja bakteereilta. Se kosteuttaa silmän pintaa sekä takaa luomien normaalin liikkuvuuden. Sarveiskalvon elinvoimaisuus ja kirkkaus on tärkeä osa normaalia näkökykyä. Kyynelfilmi koostuu vesiosasta, lipidi- eli rasvaosasta ja musiini- eli limaosasta. Kuivasilmäisyyttä sairastavalla koirilla on puutos yhdessä tai useammassa kyynelnesteen komponentissa.
Yleisin koiran kuivasilmäisyyden muoto on nk. kvantitatiivinen kuivasilmäisyys, jossa kyynelnesteen tuotanto määrällisesti vähenee. Kvalitatiivinen kuivasilmäisyys, jossa kyynelen laatu huononee, on selvästi harvinaisempaa.
Koiran kuivasilmäisyys – syyt
Yleensä kuivasilmäisyys ilmenee keski-iän jälkeen. Synnynnäistäkin kuivasilmäisyyttä ilmenee.
Yleisin koiran kuivasilmäisyyden syy on autoimmuunisairaus. Immuunijärjestelmän solut hyökkäävät kyynelrauhassoluja vastaan, jonka seurauksena kyynelrauhaset eivät pysty normaalisti tuottamaan kyyneleitä. Autoimmuuniperäinen kuivasilmäisyys on yleensä molemmin puolinen ja sitä esiintyy tietyillä roduilla enemmän.
Hermotuksen ongelmat tai umpierityssairaudet kuten sokeritauti, lisämunuaiskuoren liikatoiminta ja kilpirauhasen vajaatoiminta voivat aiheuttaa kuivasilmäisyyttä. Myös infektiot, kuten penikkatauti ja leishmanioosi, voivat aiheuttaa kyynelrauhasen tulehdusta ja sen seurauksena kuivasilmäisyyttä.
Lääkeaineiden haittavaikutuksena voi ilmetä kuivasilmäisyyttä, esim. antibiooteista Sulfa-johdonnaiset (esim. Suomessakin usein käytetty trimetoprim-sulfa). Oireet ilmestyvät usein lääkekuurin ensimmäisen viikon aikana. Mikäli kuivasilmäisyydelle altistavan lääkekuurin aikana huomataan silmäoireita, tulee olla yhteydessä hoitavaan eläinlääkäriin.
Myös kyynelrauhasen traumaperäinen vahingoittuminen voi aiheuttaa sekundaarisen eli toissijaisen kuivasilmäisyyden. Trauman seurauksena kyynelrauhanen vaurioituu, eikä tuota kyynelnestettä normaalisti.
Periytyvä kuivasilmäisyys on harvinainen sairaus, jossa kyynelrauhanen ei ole normaalisti kehittynyt. Oireena on yleensä syntymästä lähtien toispuolinen kuivasilmäisyys. Sairautta esiintyy tietyillä roduilla (chihuahua, mopsi ja yorkshiren terrieri, bedlingtonin terrieri).
Koiran kuivasilmäisyys – oireet
- Tahmea kyynelerite, joka tarttuu usein sarveiskalvolle ja sidekalvolle. Pitkittyessä erite muuttuu vihreämmäksi ja limaisemmaksi tulehdussolujen ja bakteerien kertymisen seurauksena.
- Silmien siristely on merkki epämukavuudesta ja kivusta silmässä.
- Sidekalvon punoitus ja turvotus, jonka voimakkuus voi olla vaihtelevaa.
- Sarveiskalvon samentuminen, joka voi johtua verisuonituksesta, sarveiskalvon turvotuksesta, tulehdussolujen kertymisestä sarveiskalvolle sen pinnan epätasaisuuden seurauksena. Samentuminen huonontaa näkökykyä.
- Sarveiskalvon haavaumat ovat kuivasilmäisyyttä sairastavilla koirilla yleisiä. Kuivasilmäisyys sekä altistaa sarveiskalvohaavaumien synnylle että heikentää niiden paranemista.
Koiran kuivasilmäisyys – toteaminen
Kyynelnesteen tuotannon määrän voi eläinlääkärissä mitata nk. Shirmerin testillä. Kyynelnesteen tuotannon väheneminen yhdessä tyypillisten oireiden kanssa ovat yleensä riittävä peruste diagnoosin asettamiseksi.
Koiran kuivasilmäisyys – hoito
Hoidon tavoite on palauttaa normaali kyyneltuotanto ja näin palauttaa sarveiskalvolle tasapainoiset elinolosuhteet. Kuivasilmäisyyttä hoidetaan ensisijaisesti lääkkeellisesti silmätipoin. Mikäli lääkkeellisen hoidon vaste on huono, harkitaan kirurgista hoitoa.
Kirurgisessa hoidossa siirretään sylkirauhastiehyt silmäluomen sisäpuolelle, jolloin sylki kosteuttaa silmää. Kirurgiseen hoitoon päädytään kuitenkin harvoin, koska syljen ominaisuudet eivät vastaa kyynelnesteen ominaisuuksia ja hoitovasteeseen jää usein toivomisen varaa.
Onnistuneelle hoidolle on tärkeä silmän kokonaisvaltainen hoito: Silmien puhdistus ja ylimääräisen eritteen poistaminen ennen lääkkeiden/tippojen laittamista silmään on tärkeää. Lääkkeet tulisi annostella puhtaaseen silmään. Myös ympäröivien luomien ja ihon puhtaudesta on pidettävä huolta. Puhdistamiseksi sopii keittosuolaliuos NaCl 0,9% ja pehmeä vanupyyhe.
Immunologisissa tulehdustiloissa käytetään ensisijaisesti siklosporiinia ja toissijaisesti takroliimuusia. Hermotusperäisessä kuivasilmäisyydessä käytetään parasympatomimeetilääkitystä, pilokarpiinia.
Erityisesti hoidon alussa, kun kyyneleiden tuotanto ei ole vielä parantunut, kostutetaan silmää kostutustipoilla. Kostutustipat eivät kuitenkaan korvaa omaa kyynelnestettä, koska ne eivät sisällä kaikkia kyynelnesteen komponentteja.
Antibiootti- ja kortisonisilmätippoja käytetään usein kuuriluonteisesti tulehdustilan laadusta ja vakavuudesta riippuen.
Vaste hoitoon on yleensä hyvä, mutta hoito on useimmissa tapauksissa elämän mittainen. Omistajan sitoutuminen silmien päivittäiseen kotihoitoon on ensisijaisen tärkeää.
Hoidon teho tarkistetaan kontrollikäynneillä
Kun eläinlääkäri on todennut koiran kuivasilmäisyyden ja hoito on aloitettu, silmien tilaa kontrolloidaan eläinlääkärin arvion mukaisesti. Ensimmäinen kontrollikäynti on usein viimeistään kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta. Kontrollikäynnillä tarkistetaan hoidon tehokkuus ja tarvittaessa muokataan hoitoa tai lääkityksiä. Aikaisempi kontrollointi on tarpeen mikäli tila on komplisoitunut esimerkiksi sarveiskalvon haavaumalla.